|
|||||||||||
|
SisältöTeatteritalo 50 vuotta
La 8.9.2012 - Tiia Suorsa Juhlaviikko käynnistettiin voittoisastiTeatteritalon juhlaviikon avasi odotettu taisto soutukilpailussa. Alussa mailat uhkasivat mennä solmuun, kirkkoveneessä soudettiin ja huovattiin samaan aikaan. Yhteistyö löytyi kuitenkin pian ja voittaja ratkesi juuri rytmitajulla. Maalina toiminut teatterisilta alitettiin kerta toisensa jälkeen vauhdilla. Kulttuurivaikuttajat olivat panostaneet asuihin eläinpäähinein ja tiaroin. Hienolla karnevaaliasenteella irtosi kuitenkin vasta kolmas sija. Median edustajat kisaavat arjessa toisinaan vastakkain, mutta viikonloppuna istuuduttiin samaan veneeseen. Kisakunto ei tällä kertaa riittänyt palkintopallille asti tiukasta esitaktikoinnista huolimatta. Median veneeseen otettiin vielä viime hetkellä myös lisämies laiturilta. “Ei ole varmaan ikinä irronnut pressikorttia yhtä helpolla”, hymyiltiin veneestä. Joukkueissa kilpailivat Turun Kaupunginteatterin lisäksi muut Turun teatterit, Turun kulttuurivaikuttajat ja median edustajat
Verta ja hikeä Tiukka viimeinen taistelu käytiin teatterilaisten välillä, kun vastassa olivat Turun Kaupunginteatteri ja toisessa veneessä muut Turun teatterilaiset. Juuri ennen kilpailua laiturilla käytiin jo leikkimielistä kisaa siitä kumman veneen kumpikin saa. Toisesta veneestä soutajat olivat jo saaneet airoista kätensä haavoille. “Kyllähän voitto oli aika selkeä, kun nuo teatterilaiset on tuollaisia monilahjakkuuksia aina, ne miekkailee, tanssii, laulaa - ja nyt soutaa!”, spekuloitiin kulttuurivaikuttajien leiristä hyväntahtoisesti. Toisella kierroksella voimat alkoivat hyytyä, Kaupunginteatteri souti pohja-ajan 50,33 sekuntia ensimmäisellä kierroksella. Silti niin ikään Kaupunginteatterin joukkueelle riitti hienosti aika 52,07 sekuntia finaalikierroksella. Voittoisa Kaupunginteatterin joukkue loisti yhtenäisenä juhlaviikon t-paidoissa
Viisi vuosikymmentä avautui kaupunkilaisille Kun soutukilpailun väsymys oli pyyhitty otsalta, oli aika siirtyä itse päivänsankarin luo. Tasan viisikymmentä vuotta sitten 8.9, vielä lauantaipäivänä kuten tiedettiin kertoa, avattiin Turun Kaupunginteatterin uusi teatteritalo. Paikalla tuolloin oli Urho Kekkonen ja tapahtuma televisioitiin suorana, sen verran merkittävästä asiasta oli kyse. Nyt paikalla oli hieman vähemmän väkeä, mutta tapahtuma oli arvoisensa. Toisen kerroksen ylälämpiö täyttyi kiinnostuneista, kun teatterinjohtaja Raija-Liisa Seilo ja lavastaja Juha Lukala avasivat juhlanäyttelyn. “Tämä on pieni askel teatterihistoriassa, mutta suuri askel Turun teatterille”, laittoi näyttelyn kuratoinut Lukala vanhan viisauden istuvampaan muotoon.
Näyttelyn koonnut lavastaja Juha Lukala Näyttely kiertää aina ulko-oven luona päivystävältä teatteritalon pienoismallilta kolmannen kerroksen maalauksille. Väliin mahtuu pukuja, julisteita ja lavastuksen pienoismalleja eri vuosikymmeniltä. Esillä ovat myös jokaisen teatterinjohtajan kaudet leimallisine esityksineen. Teatteritalon viisivuosikymmentä -näyttely on auki esitysten yhteydessä koko syyskauden 2012.
Ma 10.9.12 - Kirsi Lönnmark Lasten ja nuorten teatterityöpajoissa riitti vilskettäTeatteritalon juhlaviikkoa jatkettiin maanantaina lasten- ja nuorten päivällä. Ohjelmassa oli aamupäivällä kaksi pienempien työpajaa ja iltapäivällä kaksi yläasteikäisille suunnattua ilmaisutuntia. Leikkiteatterin Joona Lindberg ja Teresa Termonen johdattelivat pikkuväkeä teatterin maailmaan erilaisin leikein ja pelein. Työpajan draamahahmona toimi Teatterihiiri, joka haluaisi kovasti näytellä, mutta ei oikein tiedä miten näytelmä tehdään. Lapset olivat alusta loppuun asti hyvin juonessa mukana ja saivat osakseen mieleenpainuvan teatterikokemuksen Pikkolo-näyttämöllä.
Teatterihiiren ei kauaa tarvinnut kavereita näytelmäänsä houkutella, vaan lapsijoukko innoissaan ehdotteli juonenkäänteitä ja eläytyi rooleihinsa varsin mallikkaasti. Suurinta suosiota merirosvonäytelmän roolituksessa nauttivat merirosvopäälliköt, merenneidot ja prinsessat, mutta porukkaa olivat värittämässä myös ainakin tyttöpapukaija ja yliopisto-opiskelija. Tunnin työpajan jälkeen Teatterihiiri palkitsi kaikki näyttelijäkaverinsa vielä teatteritalon juhlaviikosta muistuttavalla puupenaalilla, joka sai riemunkiljahdukset raikumaan Pikkolon lattialla. Nuorten työpajoissa opeteltiin ja opetettiin näyttelijäntyön alkeita erilaisin harjottein, jotka edistävät uskallusta heittäytyä ja lisäävät uskallusta kehon ja äänen käyttöön. Näyttelijäntyön harjoittelu on joskus turhan vakavaa, mutta tässä työpajassa kartutimme taitoja nimenomaan hauskanpidon kautta. Turha tärkeily jätettiin jo eteisnaulakkoon! Suvi Kanniaisen ja Heini Vahteran vetämissä nuortenpajoissa kaikki nuoret suhtautuivat näyttelemiseen ja näyttelijän työhön ihailtavalla mielenkiinnolla ja innostuksella.
”Teatterityöpajat saivat yleisön liikkeelle sankoin joukoin ja pajapaikat varattiin loppuun välittömästi julkaisemisen jälkeen. Kysyntää tämän tyyppisille kokonaisuuksille on selvästi paljon ja toivomme voivamme jatkossa vastata siihen paremmin järjestämällä mahdollisesti lisää samankaltaista toimintaa.”, Kaupunginteatterin koulukoordinaattori Maiju Silfver pohtii. Turun Kaupunginteatteri järjestää yhdessä EVIVA-hankkeen kanssa neljä teatteriparkkia vuoden 2012 aikana. Teatteriparkit ovat maksuttomia lapsille, joiden vanhemmat ovat katsomassa esitystä samaan aikaan.Lue lisää tästä!
Ti 11.9. - Tiia Suorsa Runon päivänä ei säästelty sanojaFlyygelin takana esiintynyt Valtteri Lipasti oli jo unohtanut koskaan säveltäneensä variaatioita Kiven Kullervosta. Silti tämäkin teos kuultiin tiistai-iltapäivässä. Myös viisikymmentä vuotta sitten ensimmäiset kuullut sanat vastavalmistuneen teatterin näyttämöllä oli Aleksis Kiveltä. Runon päivän tapahtumassa esiintyi yhteensä kuusi entistä teatterilaista.
Matti Ristinen laittoi Runon päivän käyntiin Aleksis Kiven Pohjatuulella
Heidi Herala eläytyi Sinikka Nopolan teksteihin antaumuksella. Hän todisti jälleen kerran olevansa yksi suomalaisen komedian huippuhenkilöistä, kuten Riitta Selin totesi. Runon päivän käsite laajeni liitoksistaan, kun yleisön edessä aukesi kokonainen stand up -show.
Heidi Heralan ironia sai yleisön nauramaan
Esityksessä kuultiin tuttuja lauluja kouluajoilta eikä yleisökään malttanut olla laulamatta ja nauramatta mukana. Jokainen lausuja sai raikuvat aplodit täydeltä lämpiölliseltä kuuntelijoita. Tuolitkin ehtivät loppua, kun yleisöä tulvi kuuntelemaan runoja. Seppo Maijala puolestaan esitti Eskon monologin Nummisuutareista. Hän on näytellyt Turun Kaupunginteatterin lavalla vuosina 1987-1991. "Minulle luvattiin kahdeksan minuuttia aikaa tähän esitykseen, mutta sanoin, että eiköhän tämä mene viidessä", vitsaili Maijala samalla, kun riisui takkia pois. Runon päivän tunnelma vaelteli niin tragikomediassa ja itseironiassa kuin arjen ihmeissä.
Seppo Maijala
Ke 12.9.2012 - Tiia Suorsa Keskustelutilaisuus sukelsi pinnan alle1970-luvulta 3D-teattereihin”Kun menin teatterikorkeakouluun, ymmärsin, että olin tullut aikuisten leikkipaikkaan”, aloitti keskustelutilaisuudessa oman puheenvuoronsa Ari-Pekka Lahti, Kokkolan Kaupunginteatterin johtaja. ”Teatterinjohtaja on palveluammatti. Se on meidän vastuullamme, että siellä lavalla on ihmisille jotain sanottavaa”, hän jatkaa. Meneillään on teatteritalon 50-vuotisjuhla ja itse rakennus pääsi puheenaiheeksi. Entinen Turun Kaupunginteatterin johtaja Ralf Långbacka muisteli menoa vuosikymmenet sitten: ”Jo 70-luvulla kerroimme mikä kaikki ei toimi tässä tilassa. Ulkoapäin näyttää hienolta ja toimivalta, mutta kun kurkistetaan kulissien taakse niin siellä on niin vähän tilaa, että verstaassa joku hitsaa pahvivanerilavasteiden vieressä.”
Kuvassa Ralf Långbacka Muutos tuo mahdollisuuksia Keskustelu hypähteli Facebookin ja teatterin vastakkainasettelusta 3D-teatteriin elämyksenä. ”Teatteri on taidetta, ei viihdettä!”, kommentoitiin yleisöstä verraten teatteria ja ihmisten kiinnostusta viihdeohjelmiin. ”Sisältö on edelleen tärkein. Jos ihmisiä kiinnostaa lavalla nähtävä sisältö, niin kyllä ne tulevat”, puolusti Ari-Pekka Lahti teatterin asemaa arjessa. Nuorempaa polvea edustanut Hilkka-Liisa Iivanainen polestaan pohti: ”Onko tärkeämpää se kenen kanssa tekee vai se kenelle tekee?” Teatterin tekemisen lähtökohdat ovat tärkeitä, koska vasta silloin pysyy rehellisenä itselleen ja yleisölle. Teatterikorkeakoulun professori Maarit Ruikka on tottunut pohtimaan, miten uudet sukupolvet saadaan teatteriin. ”Nykyään ihmisten ajasta kilpaillaan. Uudet tilat tuovat uusia tekemisen tapoja”, Ruikka korostaa. Koulussa jo lähdetään pohtimaan uusia tapoja saada ihmiset kiinnostumaan teatterista ja varsinkin opiskelijoiden omaa sukupolvea yritetään houkutella paikalle. Keskustelemassa Ari-Pekka Lahti, Ralf Långbacka, Maarit Ruikka, Hilkka-Liisa Iivanainen ja keskustelua johtamassa teatterinjohtaja Raija-Liisa Seilo ”On tärkeää tehdä teatteria, joka ei nojaa tähän isoon tilaan. Ottakaa kaikki mahdollisuudet irti tästä tulevasta kahdesta vuodesta!” kehotti Långbacka vielä loppupuheenvuorossaan viitaten teatteritalon tulevaan remonttiin.
To 13.9. - Kirsi Lönnmark Kuulas syysilta sopi ulkoilmaelokuvalleTorstaina teatteritalon juhlaviikolla keskityttiin nuoriin. Teatteritalon piha tyhjennettiin iltapäivällä autoista ja tilalle rakennettiin katsomo ulkoilmaelokuvaa varten. Teatteritalon seinän juureen levitettiin sopivan kokoinen valkokangas ja paikalle tuotiin Kinotourin puolesta myös tilanteeseen kuuluva popcorn-kone. EVIVA-toimintaohjelman kanssa yhteistyönä toteutetussa ulkoilmaelokuvassa näytettiin kotimainen nuortenelokuva "Kohta 18". Se on episodielokuva viidestä kohta 18-vuotiaasta helsinkiläispojasta, jotka uskovat täysi-ikäisyyden vapauttavan omista vanhemmista. Elokuva sai ensi-iltansa maaliskuussa 2012 ja sen on ohjannut Maarit Lalli. Elokuva sai mediassa erinomaisen vastaanoton ja palkittiin runsaalla tähtisaaliilla moneen kertaan. Teatteritalon pihalle kokoontui illan hämärtyessä muutamia kymmeniä katselijoita, joista osa poikkesi katsomaan elokuvaa hieman sivummalta, osa taas saapui vieraaksi eväin ja viltein varustautuneina. Ennen elokuvaa yleisölle näytettiin normaalin leffaesityksen tapaan kaksi traileria Turun Kaupunginteatterin syksyn ensi-illoista "Ei maar ny loppu löhöily" ja "Kirsikkapuisto". Syyskuinen ilta keräsi teatterin pihalle elokuvayleisöä
Pe 14.9. - Kirsi Lönnmark (kuvat Tiia Suorsa) Perjantain päivätanssit ja leivoskahvit
Kirsi Tarvainen saatteli tanssilattialle useita pareja
Kakkutarjoilua jalkautettiin iltapäivän aikana myös keskustaan, Hansatorille. Juhlaviikkojen viesti oli saavuttanut kaupunkilaiset hyvin ja teatterirakennus saavuttikin lukuisia onnitteluja teatterinystäviltä ostosten lomassa. Neljästäsadasta kakkupalasta kävi pöydän ympärillä kova kuhina ja samalla jaoimme tietoa myös samana päivänä alkaneesta syyskauden ohjelmistosta.. Juhlaviikon perjantain päätti puolille yötä jatkunut ensi-ilta. Kauan ja hartaasti odotettu suurproduktio Kirsikkapuisto palkitsi odottajansa klassikkoteoksen uudella versiolla. Leivokset tekivät kauppansa lämpiön pitkiltä pöydiltä
La 15.9. - Kirsi Lönnmark JuhlaesitysTeatteritalon 50-vuotisjuhlaviikon päätti ansaitusti Kirsikkapuiston juhlaesitys. Turun kaupungin ja Turun Kaupunginteatterin kutsuvieraat ja työntekijät kokoontuivat alkuillasta teatteritaloon juhlapuheita kuuntelemaan. Paikalle saapui kunniavieraaksi myös presidentti Tarja Halonen, joka suurena kulttuurin ystävänä kertoi kuulijoilleen tilaisuuden avaussanat myös Päänäyttämön lavalta. Teatteritalon aulassa vieraita tervehti 50-vuotias vieraskirja, jonka alkusivulla pitkää ikää ja menestystä rakennukselle toivotti muun muassa Urho Kekkonen, syyskuun kahdeksas, vuonna 1962. Esityksen jälkeen tilassa tarjottiin vielä lähiruokateemalla koottu juhlava buffet, kaikille Kaupunginteatterin eläkeläisille ja nykyisille työntekijöille.
Teatteritalon juhlaviikon päätti Andriy Zholdakin ohjaama klassikkoteos Kirsikkapuisto (Kuvassa vas. Lopahinina Jan Korander, oikealla Tilanomistajatar Ranevskajana Krista Kosonen) Sivua viimeksi päivitetty 17.9.2012 10:21 ja sivu on julkaistu 10.9.2012 9:36 |
Muut nostot |
|||||||||
LisätoiminnotVerkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio |
|||||||||||

