18.6.2009

Silmäys Turun historiaan

8 Huviksi ja hyödyksi –hyödyn aikakausi

Henrik Gabriel Porthan oli 1700-luvun kulttuuri- ja sivistyselämän keskeisin vaikuttaja. Kuva: P.O. Welin.

Vuonna 1797 perustetun Suomen Talousseuran talo sijaitsee Turun keskustassa Hämeenkadun varrella. Kuva: TMM

Merkantilismia seurasi 1700-luvulla vapaampi elinkeinopolitiikka, joka johti talouden nousuun, hyödyn aikakauteen. Vuosisadan puolivälissä alkoi isojako, joka loi edellytykset maatalouden suotuisalle kehittymiselle. Pohjanlahden kaupungeille myönnettiin ns. tapulioikeudet eli oikeudet purjehtia muuallekin kuin Turkuun tai Tukholmaan. Vapaamman kauppapolitiikan esitaistelijaksi nousi Alavetelin kappalainen Anders Chydenius. Myös teollisuutta suosittiin. Maahamme syntyi mm. kutoma-, tupakka-, sokeri-, paperi-, saha- ja lasiteollisuutta, joista voidaan mainita Someron Åvikin lasitehdas, Auran Järvenojan paperitehdas 1765, Turun sokeritehdas (1756) ja Porvoon (1784). Vuosisadan puolivälissä perustettiin useita tekstiilimanufaktuureja. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentamisen alkoi Turussa v. 1732 perustetulla telakalla, josta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.

Luonnontieteet ja empiirinen tutkimus löysivät tiensä Suomeen Ajattelutapa sai Suomessa jalansijaa etenkin Turun akatemian piirissä, jossa luonnon- ja taloustieteellistä tutkimusta harjoittivat erityisesti Carl von Linnén oppilaat fysiikan professori Johan Browallius ja hänen seuraajansa Carl Fredrik Mennander sekä taloustieteen oppituolin haltija Pehr Kalm, joka teki tutkimusmatkoja Amerikkaan ja perusti Turkuun kasvitieteellisen puutarhan. Kemian ja fysiikan professoriksi nimitettiin 1758 P.A.Gadd, joka perusti ensimmäisen kemian laboratorion. Humanistisen tutkimuksen vauhdittaja oli Henrik Gabriel Porthan, joka tunnetaan kansanrunouden, estetiikan, filologian ja historiantutkimuksen uranuurtajana. V. 1770 hän perusti parin toverinsa kanssa Aurora-seuran, jossa oli soitannollinen, kirjallinen ja tieteellinen jaosto. V. 1771 perustettiin Aurora-seuran aloitteesta Suomen ensimmäisen sanomalehti "Tidningar utgifne av ett Sällskap i Åbo". Porthanin ystäviin kuulunut Antti Lizelius nousi suomalaiskansalliseksi herättäjäksi. Hän toimitti 1776 ensimmäistä suomen kielistä sanomalehteä. Hän alkoi käyttää suomen kieltä kuntakokousten pöytäkirjoissa ja yritti opettaa kansalle tehokkaampia maanviljelys- ja karjanhoitomenetelmiä.

Maanviljelystä kehittämällä arveltiin voitavan luoda väestölle paremmat toimeentulomahdollisuudet ja vähentää kauppatasetta rasittanutta viljantuontia. Taloudellista nousua edistämään perustettiin Suomen Talousseura v. 1797. Seura harjoitti voimakasta valistustustoimintaa mm. lentolehtisillä, lähetti jäseniä ja asiamiehiä maaseudulle neuvomaan maanviljelijöitä, laati kirjoitelmia almanakkoihin ja sanomalehtiin, palkitsi kyvykkäitä viljelijöitä ja kotiteollisuuden harjoittajia.