Itämeri

Turku on sitoutunut vahvaan Itämerityöhön sekä strategiassa (Turku 2030-luvulla), että pormestariohjelmassa (2021–2025). Strategiassa yhtenä isona teemana korostuu Saaristomeren suojelu ja sen hyvinvoinnin parantaminen, mihin liittyy olennaisena osana myös kaupungin ilmastotavoitteet. Pormestariohjelmassa painopisteitä ovat Saaristomeren suojelun toteuttamisessa, riittävän rahoituksen varmistamisessa sekä vahvoissa ilmastotavoitteissa ja kiertotalouden edistämisessä.

Terve meri toimii maailman keuhkoina. Se kykenee sitomaan itseensä 25 % kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä ja tuottamaan noin puolet siitä hapesta mitä tarvitsemme. Lisäksi meret sitovat 90 % näiden päästöjen tuottamasta ylimääräisestä lämmöstä. Huonosti voiva meri puolestaan toimii hiilen lähteenä ja vaikuttaa kerrannaisesti maapallon lämpenemiseen.

Itämeri on ainutlaatuinen ja herkkä, sen valuma-alue on neljä kertaa meren pinta-alaa suurempi ja meren käyttöpaine on valtava. Lisäksi muuttunut geopoliittinen tilanne, ilmastonmuutos ja siitä aiheutuvat ketjureaktiot tulevat lisäämään suojelutarvetta entisestään. Suurimmat Itämeren uhat ovat pitkäikäisiä ja vaativat jatkuvia toimenpiteitä.

Itämeren kainalossa sijaitseva Saaristomeri on yksi Turun merkittävimmistä vetovoimatekijöistä

Meren hyvinvointi vaikuttaa suoraan myös ihmisten hyvinvointiin. Se tarjoaa meille virkistyspalveluita, joiden arvo koetaan yhä suuremmaksi. Lisäksi se tarjoaa meille useita välttämättömiä palveluita kuten ravintoa, vettä, energiaa ja raaka-aineita sekä ilmastonsäätelyä kuten tulvien tasausta, ravinteiden kiertoa ja hiilensidontaa. Se vaikuttaa merkittävästi siis moneen osa-alueeseen, kuten talouteen, kulttuuriin, hyvinvointiin. Itämeren kautta tehtävässä liikenteessä Turku on yksi Suomen tärkeimmistä ja sen kautta kulkee merkittävät määrät niin rahtiliikennettä kuin matkustajaliikennettäkin. Kaikkien näiden tarjottujen palveluiden saatavuus perustuu meriympäristön ja vesien hyvään tilaan, elinvoimaiseen meriluontoon ja luonnon monimuotoisuuteen.

Saariston sylissä olevalla Turulla on erityinen vastuu ja keinot vaikuttaa sekä lähivesiemme, että sen ainutlaatuisen vesi- ja rantaluonnon säilymiseen ja parantamiseen.

Ilmaston lämpenemisen myötä yksi selkeä ja näkyvä oire Itämeren huonontuvasta tilasta ovat esimerkiksi lisääntyneet sinileväesiintymät, jotka alentavat merkittävästi meren käyttöarvoa virkistäytymiseen. Rehevöitymisestä kertova sinilevä vie virkistäytymishalujen lisäksi tilaa monimuotoisuuden kannalta tarpeellisilta eliöiltä ja verottaa esimerkiksi kalakantoja. Usein Itämeren uhat ovat kerrannaisia ja vaikuttavat usealla eri osa-alueella, joista ihmiselle helposti näkyviä on vain muutama.

Saariston sylissä olevalla Turulla on erityinen vastuu ja keinot vaikuttaa sekä lähivesiemme, että sen ainutlaatuisen vesi- ja rantaluonnon säilymiseen ja parantamiseen.

Turku sijaitsee kokonaisuudessaan Saaristomeren valuma-alueella, mikä tarkoittaa, että kaikki Turun alueelle satanut vesi valuu maanpinnan muotojen mukaan Saaristomereen ja sitä kautta Itämereen. Kaupungilla on keskeinen rooli, sillä kaupunki hallitsee esimerkiksi maankäytöllisiä toimia suunnittelusta toteutukseen asti. Kaupunki voi siis esimerkiksi kaavoituksella vaikuttaa hulevesien hallintaan, ja siten vähentää ravinteiden, haitallisten aineiden ja roskien kulkeutumista mereen.

Itämerihaaste. Kuva: Katja Holttinen

Turku tekee osansa toteuttamalla Itämeri-toimenpideohjelmaa

Turku on toteuttanut jo vuodesta 2007 lähtien yhdessä Helsingin kanssa yhteistä Itämeri-toimenpideohjelmaa, jossa tavoitteena on vähentää kaupunkien omaa vesistökuormitusta ja toimia samalla edelläkävijänä ja esimerkkinä muille toimijoille. Päättyneiden ohjelmien hyväksi havaitut toimintatavat on jääneet osaksi kaupunkien Itämerityötä. Ohjelma on osa silloisten kaupunginjohtajien aloittamaa Itämerihaastetta.

Nykyinen ohjelma on neljäs ja sitä toteutetaan 2024–2028. Ohjelmassa toimenpiteet tukevat kuutta tavoitetta, jotka kattavat Itämeren tilaan merkittävimmin vaikuttavat uhat ja keskeisimmät ratkaisut.

• rehevöitymisen hillitseminen
• haitallisten aineiden vähentäminen
• vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuuden lisääminen
• merten kestävän käytön edistäminen
• roskaantumisen estäminen
• yhteistyön ja osallisuuden lisääminen.

Toimenpideohjelman tavoitteiden toteutuminen vaatii saumattomia ja toimivia ketjuja kaupunkien toiminnoissa niin, että ihmistoiminnan vaikutukset Itämereen pystytään huomioimaan jokaisessa vaiheessa kestävän kehityksen mukaisesti. Näiden ketjujen huomioiminen tulevassa toimenpideohjelman toteuttamisessa on yksi osa kaupunkien kunnianhimoista vesiensuojelutyötä. Lisäksi kaupunkien edunvalvonnan keinoin voidaan vaikuttaa valtakunnalliseen vesiensuojelupolitiikkaan ja politiikkatoimien riittävään rahoitukseen, maksimoiden vesiensuojelurahoituksen vaikuttava käyttö ja riittävä määrärahataso.

Tärkeinä työkaluina Itämeri-toimenpideohjelman lisäksi ovat Turun muut ohjelmat, kuten luonnon monimuotoisuusohjelma, hulevesiohjelma, ilmastosuunnitelma ja kiertotalouden tiekartta. Kaikki ohjelmat katsovat kaupungin vastuullisuutta hieman eri näkökulmasta, ja näin ollen tukevat samoja tavoitteita vahvassa synergiassa. Usean ohjelman vahvuutena on useiden intressien ja näkökulmien vahvempi huomioiminen.

Keskeistä onnistuneelle suojelutyölle on yhteistyö.

Itämerihaaste haastaa myös muut toimijat mukaan Itämeren suojeluun

Itämeri on yhdeksän rantavaltion, ja yhteensä 14 valtion alueella sijaitseva meri ja sen valuma-alue on usean valtion kokonaisuus. Meressä merivirrat, sinilevä tai vedenalainen melu ei kuitenkaan tunne aluevesirajoja, joten keskeistä onnistuneelle suojelutyölle on yhteistyö. Vuonna 2007 kaupunginjohtajat Turusta ja Helsingistä kävelivät Itämereen virtaavaa Aurajoen rantaa ja mieltä painoi huoli Itämeren huonontuvasta tilasta. Syntyi idea kansainvälisestä verkostoaloitteesta nimeltä Itämerihaaste, jonka yhtenä tavoitteena on haastaa kaikki toimijat mukaan yhteistyöhön.

Nyt verkostoon on liittynyt jo yli 330 toimijaa, joista kaksi kolmasosaa on Suomesta. Verkosto tarjoaa toimijoille esimerkiksi tukea ja kontakteja. Moni yritys, järjestö tai muu organisaatio saattaa tehdä jo Itämerityötä, mutta sitä ei huomata tuoda esille. Tuomalla oman viitekehyksensä toimintaa näkyväksi, myös muiden on helpompi tarttua esimerkkiin ja toteuttaa omia toimia. Verkostossa huomattavia vaikutuksia syntyy jo sillä, että kaikki tekevät omassa toiminnassaan jotain Itämeren eteen.

Turku ja UBC

Union of the Baltic Cities on pohjoisen Euroopan johtava kaupunkien liitto, johon kuuluu noin 80 kaupunkia ympäri Itämerta, myös Turku, joka on yksi liiton perustajakaupungeista. Liiton tavoitteena on osaamisen jakamisen, verkostojen ja kehittämishankkeiden kautta ylläpitää ja kehittää turvallisia ja älykkäitä, kestävälle kehitykselle perustuvia Itämeren alueen kaupunkeja.

Turku on aktiivisesti mukana muun muassa UBC:n ympäristö- ja nuorisotoiminnassa. UBC:n kestävien kaupunkien liiton sihteeristö toimii Turussa Itämeritalossa ja pääsihteeristö Puolassa, Gdanskissa.