Hoivan ja huolenpidon lisäksi asumispalveluissa tulee saada asua paloturvallisesti

Asumispalveluyksiköiden rakentamiseen liittyy erilaisia velvoitteita paloturvallisuuden suhteen. Palo- ja poistumisturvallisuus on aina toiminnanharjoittajan vastuulla. Pelastuslaitos myös kouluttaa henkilökuntaa paloturvallisuuden osalta.

Hei kaikille ja terveiset pelastuslaitokselta!

Sain hienon tilaisuuden, kun minulta kysyttiin halukkuutta kirjoittaa Eloa ja Iloa -blogiin. Asiaa ei tarvinnut pitkään pohtia, sillä otin tarjouksen ilolla vastaan. Paloturvallisuuden erot kodin ja asumispalveluyksiköiden välillä kuvainnollisesti sytyttivät ajatukseni.

Asumispalveluyksiköiden palo- ja poistumisturvallisuus

Asumispalveluyksiköiden rakentamiseen liittyy erilaisia velvoitteita paloturvallisuuden suhteen. Palo- ja poistumisturvallisuus eivät ole asukkaan, vaan toiminnanharjoittajan vastuulla.

Rakennus on jaettu palo-osastoihin, joten eri hoivaosastot ovat yleensä omia palo-osastoja. Hoivaosaston sisällä olevat asukashuoneet ovat lisäksi omia palo-osastojaan. Näin rajoitetaan mahdollinen palon nopea leviäminen ja turvataan asukkaiden sekä henkilökunnan poistuminen.

Rakennuksissa on yleensä automaattinen paloilmoitinlaitteisto (”palovaroitin”) ja sammutuslaitteisto, jotka ovat yhdistetty hätäkeskukseen. Paloilmoitin antaa tiedon palosta hätäkeskukseen palon alkuvaiheessa. Sammutuslaitteisto aloittaa automaattisesti sammutuksen, kun lämpötila palokohteessa on noussut tiettyyn pisteeseen.  

Rakennuksissa on valaistut poistumisopasteet ja turvavalot, jotka opastavat ihmiset ulos rakennuksesta ja valaisevat kulkureitin.

Alkusammutuskalustoon kuuluvat käsisammuttimet ja pikapalopostit. Alkusammutuskalustolla henkilökunta pystyy aloittamaan alkusammutuksen ja/tai sammuttamaan palon. Lisäksi on myös muita laitteita ja ratkaisuja, joiden tarkoituksena on hätätilanteessa turvata kaikkia rakennuksessa olevia henkilöitä ja itse rakennusta.

Rakennuksia ja laitteistojen toimintoja tarkastetaan. Pelastuslaitos kouluttaa asumispalveluyksiköiden henkilöstöä resurssiensa rajoissa.

Keskeisimmät koulutukset pelastuslaitoksen osalta ovat seuraavat:

  • henkilökunta ymmärtää rakenteellisen paloturvallisuuden ja sen merkityksen,
  • henkilökunnan evakuointiharjoitukset ja
  • alkusammutusharjoitukset.

Pelastuslaitos niin Varsinais-Suomessa kuin muuallakin Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana ollut voimakkaasti edistämässä asumispalveluyksiköiden ja eri hoivakotien paloturvallisuutta.     

Tätä ei yleensä tulla ajatelleeksi, mutta kaiken hoivan ja huolenpidon lisäksi onhan se hienoa, että saadaan asua myös paloturvallisesti.

Kotona asuvat ikäihmiset

Meillä Suomessa pyritään asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta kotona asuminen pitäisi olla myös paloturvallista.

Pääsääntöisesti vastuu paloturvallisuudesta on kotona asuvalla itsellään. Olisi hyvä, että ensisijaisesti asukkaat itse huolehtisivat omasta paloturvallisuudestaan ja sen parantamisesta siten, että se tukisi kotona asumista. On hyvä huomioida, että kaikista kotona asuvista ei ole enää vastuunkantajiksi. Asukkaasta saattaa tulla ikääntyessään ja erilaisien sairauksien seurauksena huomaamatta paloriskiasukas. Siksi jonkun muun pitäisi ottaa vastuu myös hänen paloturvallisuudestaan!

Tarvittaessa myös paloturvallisuutta, kuten muitakin palveluja, voidaan miettiä asukkaan tarpeiden mukaan. Muissakin väestöryhmissä on haasteita, mutta suurin huoli keskittyy kyllä ikäihmisiin.

Kotiin suunnataan palveluja, mutta niissä ei tällä hetkellä huomioida riittävästi paloturvallisuutta. Mielestäni nykyinen tilanne ei ole kenenkään syy, asiaa vain ei ole mietitty/ymmärretty sen enempää pelastustoimessa kuin muissakaan organisaatioissa.

Suurin osa kotona asuvista ikäihmisistä ei välttämättä kuulu minkään palvelun piiriin. Ihmisen hakeutuessa tai muuten ajautuessa palveluiden piiriin olisi luontevaa, että palo- ja poistumisturvallisuus kartoitettaisiin palvelutarpeen arvioinnissa.

Paloturvallisuuden osalta keskeisimmät vaaratekijät kotona ovat liedenkäyttö ja tulenkäsittely, kuten kynttilät, tupakointi ja tulisijat, yhdistettynä asukkaan toimintakykyyn.

Poistumisturvallisuuden osalta keskeisimmät haasteet ovat seuraavat:

  • Asukas ei fyysisesti pysty poistumaan asunnosta mahdollisessa palotilanteessa noin kolmessa minuutissa,
  • asukas ei ymmärrä poistua asunnosta tai
  • asunnon sotkuisuus tai tavarat estävät poistumisen.

Ainoa pakollinen turvalaite kotona on palovaroitin. Käytännön kokemukset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että asuntojen palovaroitinasiat eivät ole useinkaan kunnossa.

Yleisempiä syitä ovat, ettei palovaroittimessa ole paristoa tai paristo on tyhjä. Ja vaikka palovaroittimia asunnossa näkyisikin, ne on sijoitettu niin alhaalle, ettei niistä ole hyötyä. Tai sitten asukas ei enää kuule tavallista palovaroitinta tai palovaroitin puuttuu kokonaan. Palovaroittimien testauksissa on oletettavasti suuria puutteita ja ihmiset eivät tiedä, että palovaroittimet pitää uusia noin kerran 10 vuodessa.

Kotona asuvan erilaisiin haasteisiin paloturvallisuuden osalta löytyy myös ratkaisuja

Pienilläkin toimintatapojen muutoksilla tai muilla ratkaisuilla saadaan turvallisuutta paremmaksi.

Paloturvallisuuslaitteiden osalta asiat keskittyvät lähinnä kolmeen osioon:

  • Lämpötiloja mittaavat liesivahdit,
  • huoneistokohtainen sammutuslaitteisto ja
  • kuulovammaisille tarkoitetut palovaroittimet.

Näillä asioilla päästään jo pitkälle.

Positiivista toimintaa Varsinais-Suomessa

Meillä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on asiaan herätty muutamia vuosia sitten. Olemme kartoittaneet tilannetta ja lähestyneet eri tahoja, kuten mm. vanhuspalveluita ja eritoten kotihoitoa.

Olemme saaneet positiivisen vastaanoton ja yhteistyötä on aloiteltu hyvässä hengessä ympäri Varsinais-Suomea. Yksi keskeisimmistä tahoista on Turun kaupunki ja erityisesti Turun kaupungin kotihoito.

Yhtenä esimerkkinä Turun osalta on, että pelastuslaitos on yhdessä Turun kaupungin kotihoidon kanssa mukana valtakunnallisessa hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää sellainen työkalu palo- ja poistumisturvallisuuden kartoittamiseen, joka olisi liitettävissä myös RAI- järjestelmään.

Pelastuslaitos on ottanut asian esiin myös maakunnallisesti Kompassi-hankkeen kautta, jotta asia huomioitaisiin vanhuspalveluissa, kun tulevaa maakuntaa kehitetään.

Yhteistyöllä Salon kaupungin vanhuspalvelujen ja Salon Muistiyhdistyksen kanssa saimme aikaan ehkäpä Suomen ensimmäisen muistiystävällisen ja paloturvallisen Rumpali21 -esittelyasunnon. Asunto on tarkoitettu koulutus- /esittelykäyttöön esimerkiksi asukkaille, omaisille, kotihoidolle ja suunnittelijoille.

Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksellä on Turvallisesti kotona -hanke ja yhteistyötä perusturvakuntayhtymä Akselin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kotiin suunnatut palvelut ja niiden riittävyydestä huolehtiminen sekä paloturvallisuuden parantaminen ovat keskeisimpiä asioita kotona asuvan ikäihmisen turvallisuuden kannalta. Tämä vaatii asenne- ja toimintatapojen muutosta sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tarvittaessa lainsäädäntöön pitää tehdä muutosehdotuksia, jos lain tasolla jokin hiertää.

Itse uskon, että tulevaisuudessakin on eloa ja iloa myös tällä saralla.

PS. Meidän pelastusviranomaisten pitäisi saada myös asuntojen uudis- ja korjausrakentamisessa paloturvallisuus entistä enemmän mukaan, mutta se on sitten kokonaan eri blogikirjoituksen kokoinen aihe.

Tietoa kirjoittajasta

Eerik
Virtanen
palotarkastaja
Varsinais-Suomen pelastuslaitos