Parasta elämää kotona!

Ikäihmiset haluavat pääsääntöisesti asua omassa kodissaan, kunhan he kokevat olonsa turvalliseksi ja saavat hoitoa sekä huolenpitoa silloin kun sitä tarvitsevat.

Nykyisessä toimintamallissa hoidon ja huolenpidon tarpeen lisääntyessä ikäihminen siirretään omasta kodistaan tehostetun palveluasumisen yksikköön.

Miksi ikäihmisen pitää siirtyä pois omasta kodista ja tutusta asuinympäristöstä, kun hoidon ja huolenpidon tarve lisääntyy?

Usein todetaan, että ikäihmisen koti on sellainen, että sinne ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa. Kansallisessa asumisen kehittämisohjelmassa on yhtäältä korostettu yksilön oman asumisen suunnittelua ikääntyessä ja toisaalta erilaisten asumisen muotojen kehittämistä ja tuotantoa sekä ikäystävällistä yhdyskuntasuunnittelua. Tarvitsemme asuntoja, joissa ikäihminen voi asuja ja saada palveluja. Puhumme yhteisöllisten asumismuotojen kehittämisestä.

Minulta on toisinaan kysytty, että kuvitteletko kaikkien ikäihmisten haluavan asua yhteisössä?

En kuvittele, että kaikki ikäihmiset haluavat asua yhteisössä. Yhteisöllinen asuminen ei myöskään viittaa yhteisössä asumiseen. Yhteisöllinen asuminen on sitä, että asutaan samalla tavalla omassa kodissa kuin eri-ikäiset ihmiset. Yhteisöllisyys tulee siitä, että asunnot sijaitsevat sellaisissa taloissa ja kortteleissa, joissa on tiloja myös yhdessäololle ja erilaisille toiminnoille. Ikäihmisen kokemaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta voidaan ehkäistä päivään sisältyvällä yhteisellä tekemisellä. Erilaiset (äly)teknologiset ja sähköiset ratkaisut huomioivat ikäihmisen jäljellä olevat voimavarat ja niiden avulla mahdollistetaan ikäihmisen paras elämä omassa kodissa. Asunnon pitää olla esteetön. Ikäystävällinen yhdyskuntasuunnittelu huomioi kulkuväylät sekä julkisen liikenteen ja lähipalveluiden monipuolisuuden.

Parasta elämää kotona ei toteudu ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluja kehittämällä ja integroimalla. Sen toteutuminen edellyttää yhteiskunnan eri tahojen tiivistä yhteistyötä: yhdyskuntasuunnittelu, asuntotuotanto, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Yhteistyössä tarvitaan niin julkisia kuin yksityisiä palvelujen tuottaja, kolmannen sektorin toimijoita, seurakuntia ja vapaaehtoistoimijoita.

Ikäihmisten kärkihankkeessa tavoitteena on edistää ikäihmisten parasta elämää kotona!


STM: Parasta elämää kotona

Tietoa kirjoittajasta

Kirsi
Kiviniemi
TtT
I & O kärkihankkeen muutosagentti Varsinais-Suomi