Blogin kesäspesiaali: arabian kielen suomentamisen taikaa

Kääntäjä laittaa kaikkensa peliin arabiaa suomentaessaan

Ollessani Turun seudun tulkkikeskuksessa käännöskoordinaattorina, tuli aina silloin tällöin käännösasiakkaita, jotka käännettävän tekstin ojennettuaan istahtivat vakaasti tuolille ilmoittaen odottavansa siinä, kunnes käännös on valmis. Paperissahan on vain muutama rivi, eihän niiden käännös paljon vie aikaa, kääntäjänne täällä sen hetkessä kääntää, hokkus pokkus, ja minulla on sitä paitsi kiirekin sen kanssa, sillä tänään minulla on aika maistraattiin ja käännös pitäisi ottaa sinne mukaan... Tässä tilanteessa käännöskoordinaattorin on tehtävä jonkinlainen lempeän ystävällinen taikatemppu tietäessään, että kääntäjällä ei ole tähän tilanteeseen mitään ”Spesiaalit Paljastuis - Specialis Revelio"-temppua(*), jonka avulla lennättäisi käännöksen taikasauvaan käärittynä tai lentäisi itse taikamatolla käännös mukanaan tuossa tuokiossa takaisin.

Käännöskoordinaattorin on jotenkuten onnistuneesti löydettävä pätevä selitys kääntäjän ja käännöstilanteen monimutkaisuudesta juuri sillä hetkellä ja onnistuttava vielä ”Liikutisruumis - Mobilicorpus”-tempussa, jotta asiakas ohjautuu mahdollisimman säyseästi ovelle mukanaan lupaus käännöksen palautumisesta riittävän nopeasti. Muutaman päivän viive käännöksen palautumisessa on sallittua, jotta kääntäjä ehtii tehdä laadukkaan käännöstyön. Jos kyseessä on joku englantia, ruotsia ja venäjää eksoottisempi kieli, kuten arabia, voi käännösasiakas joutua odottamaan paljon pidemmänkin ajan, etenkin jos käännettävä teksti on pitkä.

Käsinkirjoitetut tekstit eivät aukea noin vain

Arabiankielisten asiakirjojen suomentajana voin sanoa, että varsinkaan käsinkirjoitetut tekstit eivät noin vain aukea, vaan koukeroita on tihrustettava jonkin aikaa, jotta ”Tuppotukkelum - Waddiwasi”- kirjaimista muodostuu oikea sana tai lause. Usein tarvitaan myös ”Isonnous - Engorgiota” eli suurennusloitsua, jotta teksti ylipäänsä näkyy kunnolla.

Jos taas on kysymys jostakin kapulakielisestä viranomaistekstistä, alkaa todellinen ”Pommitus” tai jopa ”Pommitus Mega”, ja on käytettävä kaikkia mahdollisia apuvälineitä, kuten sanakirjoja, netin tarjoamia tietolähteitä, jopa ”Kaivamisloitsuja” niiden vihoviimeisiä syövereitä myöten. Usein on nimittäin kysymys myös siitä, että arabian kielen termistö on hyvin monimerkityksistä ja monitulkintaista, eikä aina kontekstistakaan ole apua merkityksen selvittämisessä. Eri arabimaissa jollakin termillä voi olla erilaisia merkityksiä, mikä vielä vaikeuttaa asiaa entisestään.

Tämä Pommitus-käännöstaikominen voi kestää useamman päivän ja silti voi vielä joku osa käännöksestä olla selvittämättä. Näin on etenkin silloin, kun käännettäväksi tulee esim. jonkin Irakin eteläisen heimoalueen asiakirjoja, joissa vilisee heimon perinteisiä uskonnollisia termejä. Myös erilaisten Irakin puolisotilaallisten ryhmien varoituskirjeet sisältävät paljon erikoissanastoa ja lauseita Koraanista. Niiden selvittämiseen menee usein paljon aikaa ja energiaa.

Kääntäjä voi välillä joutua jopa ”Kielensidontakirouksen” alaiseksi. Tällöin voi olla hyväksi hidastaa ja pitää hetken aikaa ”Sytyjo”- tai ”Tulejo”-ajatustaikaa, jolloin voi tullakin ahaa-elämys.

Erisnimiä ei arabian kielessä kirjoiteta standardin mukaisesti

Aina ei kuitenkaan tilanne ole näin hankala. Erilaiset opintoasiakirjat, henkilö- ja kansalaisuustodistukset sekä rokotus- ja vihkitodistukset ovat vuosien kuluessa tulleet tutuiksi ja niiden kääntäminen sujuu useimmiten Simsalabim -taialla ja ”Kaksostus”- sekä ”Muuntautumis”-menetelmällä”, varsinkin jos käsinkirjoitettu teksti on kutakuinkin selkeää.

Erisnimet ovat ne ainaiset murheenkryynit, sillä arabian kielessä nimien kirjoitustavoissa ei ole vain yhtä standardia, toisin kuin useissa muissa kielissä. Joskus asiakas väittää, että kyllä kääntäjä tietää, miten nimi kuuluu kirjoittaa, mutta ei kääntäjälläkään ole sitä nimitaikasauvaa, joka syttyy ja ilmoittaa, onko kysymyksessä henkilö nimeltä Muhammed, Muhammad, Muhamed, Mohammed, Mohammad, Mohamed vai vielä joku muu versio kyseisestä nimestä.

Mietintää aiheuttaa myös se, että arabian kielessä käytetään usein hyvin vahvoja korostettuja ilmauksia jopa virallisissa asiakirjoissa, jolloin kääntäjä joutuu pohtimaan pitäisikö ne pyrkiä suomentamaan samalla vahvuudella vai olisiko sopivampaa etäännyttää ilmauksia suomalaisiin asiakirjailmauksiin paremmin sopiviksi. Useimmiten päädyn viimeksi mainittuun vaihtoehtoon eli käytän ”Suuntaa minut - Point me” pohjoisen taikaa.

Arabian kieli on toisaalta myös hyvin ekonominen kieli eli asiat voidaan ilmaista hyvinkin lyhyesti kirjallisessa kielessä, kun taas suomennoksessa kääntäjä joutuu käyttämään kieliopillisesti ja sanastollisesti monisanaisempaa ja joskus jopa monivirkkeisempää ilmausta. Puhekielessä taas voi olla päinvastoin, puhuja voi käyttää puheessaan paljon muun muassa tautologiaa.

Onneksi monien käännöstoimeksiantojen kohdalla voi käyttää ”Varhennum Loitsuimes”-taikoja eli voi palata niihin varhaisempiin käännösaiheisiin, joita varten on aikoinaan joutunut termityötä tekemään. Käännösten sisällöt ovat kuitenkin aina tiukasti ”Varjelum Tyystilys - Protego Totalum” -käskyn alla.

(*) Taikanimien lähteet: Harry Potter -kirjat

 


 

Tietoa kirjoittajasta

Marja Liisa
Asioimistulkki, kääntäjä
Turun seudun tulkkikeskus