Kielistä sisältöä Historian museoon

Yksi tiimeistä teki aikamatkan Vanhan Suurtorin kielimaisemaan

Miten uutisviestintä ja sen kieli ovat muuttuneet? Miltä monikielinen ja eri murteita puhuva Turun Vanha Suurtori kuulostaa eri aikoina? Miten ymmärrämme toisiamme, kun yhteistä kieltä ei ole? Muun muassa tällaisia sisältöideoita kieltenopiskelijat kehittivät uuteen Historian museoon Turun yliopistossa pidetyssä projektilaboratoriossa syksyllä 2018.

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen projektikurssille osallistui toistakymmentä innokasta kotimaisten ja vieraiden kielten syventävien opintojen opiskelijaa. Kurssi toteutettiin yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa, ja tavoitteena oli tietysti molemminpuolinen hyöty: opiskelijat saavat kokemusta ulkopuoliselle tehtävästä todellisesta projektista ja museoväki saa käyttöönsä tuoreita ideoita siihen, miten kieli voisi näkyä museossa näyttelysisältöinä, siis muutenkin kuin vain esitteinä ja opasteina.

Yliopiston projektikurssin ja Museokeskuksen yhteistyö poiki monia ideoita

Syyskuisesta ideapäivästä loppuvuoden esityksiin

Projekti-ideoiden kehittely alkoi syyskuussa, kun kurssin opiskelijat kokoontuivat kuuntelemaan Joanna Kurthin ja Anniina Lehtokarin esitystä Museokeskuksesta, suunnitteilla olevasta Historian museosta ja museoiden tulevaisuudesta. Tämän jälkeen opiskelijaryhmät kehittelivät parissa tunnissa ison joukon ideoita siitä, miten kielet voisia kokea uudenlaisessa museokonseptissa. Tohtisitko kokeilla vaikka murrekaraokea? Kullekin ryhmälle valittiin ideoista yksi työstettäväksi edelleen, ja kurssin muiden projektien jälkeen projektityöt esiteltiin joulukuun alussa yleisölle, jossa oli mukana kurssilaisten lisäksi myös Museokeskuksen ja Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen väkeä.

 

Yksi tiimeistä teki aikamatkan Vanhan Suurtorin kielimaisemaan. Kaupungissa puhuttujen kielten määrä on kasvanut huikeasti 1300-luvulta 2010-luvulle. Vuosisatojen varrella koettiin niin suomen muuttuvat äänteet ja kirjakielen syntyvaiheet kuin kansallisen identiteetin nousu ja toisaalta kansainvälistyminenkin. Museossa tällaisen matkan voisi toteuttaa interaktiivisesti virtuaalitodellisuuden avulla.

Toinen ryhmistä käyttäisi draamaa uutisviestinnän kehityksen havainnollistamiseen: 1700-luvun lopun eliittilehdistön uutisaiheiden ja vaikkapa viime vuosikymmenten sensaatiolehtien uutisoinnin välillä on valtava ero. Tämän voisi tuoda esille museossa vaikkapa koululaisryhmien toteuttamissa mininäytelmissä, jotka pohjautuisivat eri aikakausien uutisiin.

Kolmas tiimi keskittyi siihen, miten eri kulttuureista tulevat ihmiset, joilla ei ole yhteistä kieltä, kohtaavat toisensa.

Vaikka globalisaation myötä tällaiset tilanteet tuntuvat korostuneen, ne eivät suinkaan ole viime vuosien ilmiö, vaan pikemminkin ikiaikainen osa inhimillistä kokemusta. Kohtaamista voisi harjoitella museossa vaikkapa keinotekoisen kielen tai pantomiimin avulla.

Projektilaboratoriosta työelämätaitoja

 

Koko syyslukukauden kestäneen kurssin aikana tehtiin museoprojektin lisäksi kaksi muuta kielitieteeseen liittyvää projektityötä. Projektien sisällöt ja työskentelytavat nivoutuivat asiantuntijatyön ja työelämän vaatimuksiin.

Kielitieteellisten sisältöjen ja ajankohtaisten teemojen opiskelun lisäksi harjoiteltiin mm. aikatauluttamista, ryhmätyötaitoja, vastuun kantamista, eri tekstilajien kirjoittamista ja muokkaamista, suullista esiintymistä, kohderyhmäajattelua sekä palautteen antamista ja saamista.

Projektilaboratoriossa työskentely vaatii opiskelijoilta avointa mieltä ja rohkeutta heittäytyä opiskeluarjesta poikkeaviin työtapoihin. Tätä heillä myös oli. Opiskelijoiden palaute museoyhteistyöstä oli yksimielisen myönteistä: oli inspiroivaa tehdä työtä, jolla on tarkoitus.

Yliopistoyhteistyöstä

Turun museokeskus, Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat käynnistäneet vuosille 2018­–2019 hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja syventää organisaatioiden välistä yhteistyötä.  Tämän vuoden aikana Museokeskuksen blogeissa julkaistaan yhteistyön moninaisuudesta kertovia blogikirjoituksia.

Tietoa kirjoittajasta

Paula
Sjöblom
FT, dosentti
Turun yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos

Tietoa kirjoittajasta

Janne
Skaffari
FT
Turun yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos
Asiasanat: