Disa Luomala: Merilinja kasvattaa meritietoisuutta

Turun kaupungin sivistystoimiala järjestää ja kehittää kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluita. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion merilinja on erinomainen esimerkki panostuksesta ympäristö- ja Itämeri-osaamiseen.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion merilinja on perustettu vuonna 2008. Se on merellisiin opintoihin suuntautunut opintolinja. Opintolinjalle haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa, jossa painotetaan äidinkielen, matematiikan sekä A1-kielen numeroita kahdella. Merilinjalla opiskelu ei vaadi aiempaa kokemusta vaan lähinnä kiinnostusta merellisiin opintoihin. Linjalle valitaan joka vuosi 30 opiskelijaa. Valtakunnallisten lukiokurssien ohelle voi valita merilinjalle suunniteltuja kursseja, kuten merenkulkua, yrittäjyyttä sekä matkailua. Koululaivoja on kaksi, kuunari Lokki sekä 1800-luvun kaljaasi Olga. Opiskeluun kuuluu lukion aikana vähintään 12 merellisiin opintoihin suuntautunutta kurssia. Linjalta saa normaalin ylioppilastutkinnon, mutta se antaa myös valmiuksia hakea jatko-opiskelupaikkaa merialalta.

 

Merilinja mukana monessa

Merilinja on mukana Itämerihaasteessa ja tekee yhteistyötä monien merialan yritysten kanssa, kuten esimerkiksi John Nurmisen säätiön. Merilinjalaiset ovat myös esimerkiksi rakentaneet Dalskäriin vedenalaisen veistospolun, jossa pääsee snorklaamaan ja katselemaan valtavia taideteoksia merenpohjassa. Jos näkyvyys on hyvä, voi nähdä jopa syvimpänä olevan patsaan noin 8 metrin syvyydessä. Merilinjalla on aina projekteja käynnissä ja opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa niiden avulla. Kaikilla merilinjalaisilla on myös mahdollisuus päästä purjehtimaan sekä suorittaa opintojaan meriolosuhteissa.

Gdansk-Haapsalu-Turku

Vuosittain merilinja tekee myös yhden hiukan suuremman purjehduksen kuunari Lokilla. Yleensä purjehdus on suuntautunut Ahvenanmaalle tai Viroon. Tänä vuonna kuitenkin Lokin kippari Kimmo Hotanen purjehti ensin Gdanskiin ja merilinjalaiset lensivät perässä. Yötä vasten matka alkoi Gdanskista kohti Viron Haapsalua, missä kymmenen hengen miehistö vaihtuisi ja toiset kymmenen merilinjalaista pääsisivät purjehtimaan Lokin Haapsalusta Turkuun. Ensimmäisenä tutustuttiin paikan päällä Puolan historiaan, käytiin syömässä ja tehtiin viikon ruokaostokset.

Helin niemimaan hiekkarantaa.

Ennen purjehduksen alkamista pysähdyttiin vielä Helin niemimaalle tutustumaan dyyneihin sekä kuulemaan hiukan paikan historiasta. Purjehduksen alettua ensimmäinen pysäkki oli Liettuan Klaipeda. Sieltä vuokrattiin pyörät ja lähdettiin tutustumaan Kuurin kynnäkseen. Kuurin kynnäs on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Suurien dyynien lisäksi rannalta löytyi esimerkiksi meripihkaa.

Kuurin kynnäksen rannalta löytyy meripihkaa.

Kun matka jatkui Klaipedasta eteenpäin, otettiin matkalla vesi- sekä pohjanäytteitä ja tutkittiin näkösyvyyttä. Varsinkin suolapitoisuutta seurattiin tarkkaan. Klaipedan jälkeen merellä oltiin yhtäjaksoisesti 31 tuntia ja seuraava pysäkki oli vasta Muhu Virossa. Myös Muhussa vuokrattiin pyörät. Päivä meni tutustuessa paikan historiaan. Veneellä käytiin läpi myös puu- sekä kivilajeja. Ensimmäisen ryhmän viimeinen pysäkki oli Haapsalu, jonne saavuttiin myöhään illalla. Miehistö vaihtui seuraavana päivänä ja toinen ryhmä merilinjalaisia purjehti Lokin Haapsalusta Turkuun. Ensimmäinen ryhmä lähti kohti Tallinnaa ja sieltä laivalla Suomeen.

 

 
Disa Luomala
2. vuoden opiskelija
Merilinja, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio