Maakuntauudistus heikentää kaupunkien toimintaedellytyksiä

Tulevaisuus tehdään siellä, missä ihmiset ovat.

Kirjoitus on julkaistu aliona Turun Sanomissa 24.3.2018.

Turun kaupunki on yhdessä muiden suomalaisten suurten kaupunkien kanssa kritisoinut maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua vaikutusarviointien puutteellisuudesta sekä maakuntien roolien epäselvyydestä suhteessa kaupunkeihin. Tosiasiallisia vaikutuksia kaupunkien toimintaedellytyksiin ei edelleenkään ole arvioitu.

Uudistuksen valmistelun aikana on käytetty lukemattomia puheenvuoroja kaupunkien merkityksestä modernissa yhteiskunnassa. Jo vuosikymmeniä ihmiset ovat halunneet muuttaa kaupunkeihin, ja tämä kehitys on poliittisista päätöksistä riippumatta vain kiihtynyt. Kaupungistumisesta ei kaikkien tarvitse pitää, mutta ihmisten valintojen mukaista kehitystä ei pidä pyrkiä estämäänkään. Kaupungeissa on monimuotoista elämää, urbaanit palvelut kulttuuri- ja liikuntapalveluineen, ravintoloineen ja erikoisliikkeineen sekä ennen kaikkea ihmisiä, joiden kohdatessa uudet ideat syntyvät, jalostuvat ja leviävät.

Kaupungit pystyvät tarjoamaan päiväkodit, koulut, korkeakoulut, erilaiset tavat liikkua ja monenlaiset tavat asua – vetovoimaa sekä kotimaiselle nuorisolle että kansainvälisille osaajille. Tämän vuoksi myös osaamiseen perustuvat, korkean arvonlisän työpaikat keskittyvät kaupunkeihin ja tuovat mukanaan yhä uusia ja uudenlaisia työpaikkoja uusille, erilaisille muuttajille.

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, ilmastonmuutos, ratkaistaan globaalilla tasolla kaupungeissa. Kaupungit toteuttavat merkittäviä päästöjen vähentämiseen johtavia ratkaisuja ja tarjoavat yksilötasolla mahdollisuuden toteuttaa kestäviä valintoja omassa asumisessaan, liikkumisessaan ja kulutuksessaan.

Kaikki edellä mainittu edellyttää kaupungeilta merkittäviä taloudellisia panostuksia. Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat nostivatkin helmikuun alussa esille, että uudistuksen myötä erityisesti kaupunkien taloudellinen liikkumavara kapenee ja riippuvuus valtion rahoituksesta kasvaa, vaikka kaupunkien mahdollisuuksia toteuttaa hyvää elämää ja kasvua pitäisi päinvastoin tukea. Kuuden suurimman kaupungin yhteisen arvion mukaan näiden kaupunkien investointien rahoituspohja leikkaantuisi seuraavien kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,6 miljardin euron edestä. Jatkossa kasvu olisi rahoitettava entistä pienemmällä rahalla.

Valtiovarainministeriö on laatinut uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen laskelmia, jotka poikkeavat merkittävästi Turun kaupungin arvioista. Näkemyksemme mukaan arvioiden erot johtuvat ainakin kolmesta seikasta.

Ensinnäkin jo käsitykset laskelmien perustasta, eli nykytilanteesta, poikkeavat merkittävästi toisistaan. Toiseksi Turun oletetaan pystyvän siirtämään maakunnalle enemmän sote-kustannuksia kuin todellisuudessa on mahdollista – koko kaupungin tarpeisiin rakennetuista tukipalveluista ei voi irrottaa laskennallista osaa, vaan niiden sopeutus vastaamaan uutta tilannetta jää yksin kaupungin harteille.

Kolmanneksi ministeriön laskelmassa kaupungista irrotetaan taloudellisesti tasapainossa olevat sote-palvelut. Jos näin tehtäisiin, kaupungin taloudessa oleva alijäämä, vuonna 2018 noin 30 miljoonaa euroa, jäisi jäljelle jäävistä toiminnoista sopeutettavaksi. Erityinen paine syntyisi sivistystoimialalle, joka muodostaisi noin 70 prosenttia jäljelle jäävän kaupungin taloudesta. Mittaluokka on helppo ymmärtää sitä kautta, että esimerkinomaisesti pelkästään opetukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistuva paine vastaisi koko lukiokoulutuksemme budjettia tai puolta sivistystoimialan tilakustannuksista.

Uudistuksen vaikutukset sekä kaupunkien kulurakenteeseen että niiden mahdollisuuksiin tehdä tulevaisuusinvestointeja muodostuvat erittäin merkittäviksi. Tulevaisuus tehdään joka tapauksessa siellä, missä ihmiset ovat, sillä ihmiset tekevät valinnat ja järjestelmien tulee tätä tukea. On välttämätöntä, että päätöksenteko historiallisessa uudistuksessa perustuu vedenpitäviin ja todenmukaisiin vaikutusarvioihin sekä käsitykseen siitä, mikä on kaupunkien rooli Suomen menestyksessä ja millaiset ovat kaupunkien edellytykset roolin täyttämiseen.

Kirjoitus on julkaistu aliona Turun Sanomissa 24.3.2018.

Tietoa kirjoittajasta

Minna
Arve
Kaupunginjohtaja
Turun kaupunki
Jukka Laiho

Tietoa kirjoittajasta

Jukka
Laiho
Talousjohtaja
Turun kaupunki