Risto Veivo: Turku, ilmasto ja turkulaiset

Turkulaiset äänestäjät ovat valinneet kaupunginvaltuuston, joka päätti 23.6.2014 yksimielisesti ottaa kaupungin strategiaan tavoitteen tehdä Turusta hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä. Tavoite on kova: se koskee kaupunkialueen kaikkien kasvihuonepäästöjen kokonaisuutta ja sillä sijoituttiin jaetulle kuudennelle sijalle maailmanlaajuisessa vertailussa. Kuutossijan jakavat kanssamme Antwerp, Santa Fe ja Tukholma.

Tavoitteen valmistelun perusteella tiedämme, että meillä on kaikki mahdollisuudet saavuttaa tuo kova tavoite ja saada siitä kaupungille paitsi mainetta, myös uutta elinvoimaa ja työtä.

Energiauudistukseen 300 miljoonaa 2015 - 2017

Tänään (1.12.) esittelimme Pariisin ilmastokokouksessa Turun energiajärjestelmän uudistusta yhdessä Turku Energian ja Sitran kanssa. Vuosina 2015 - 2017 kaupunkikonsernin yhtiöt ja kumppanit investoivat tähän noin 300 miljoonaa euroa. Tuloksena saadaan järjestelmä, joka tukeutuu nykyistä fossiilivaltaista järjestelmää paljon voimakkaammin Lounais-Suomen omiin voimavaroihin ja tuottaa tänne työtä. Uudistuksen myötä uusiutuvasta energiasta tulee vallitseva energiamuoto jo ennen vuotta 2020 eikä järjestelmään jää kovin merkittäviä teknisiä esteitä fossiilienergian korvaamiseen kokonaan uusiutuvalla lämmöntuotannossa. Helppoa se ei kuitenkaan ole.

Jotta pääsemme tähän, tarvitsemme paljon uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Energiajärjestelmästä on saatava nykyistä älykkäämpi, monipuolisempi ja tehokkaampi – ja tämä koskee myös ja erityisesti järjestelmään kytkettyjä rakennuksia. Tässä kehitystyössä on paljon mahdollisuuksia kehittää, kokeilla ja soveltaa uutta, mistä myös syntyy uutta liiketoimintaa ja työtä. Turku ei ole ainut kaupunki maailmassa, joka näitä ratkaisuja tarvitsee.

Orikedon biolämpökeskus. Kuva: Turku Energia. - Ylempi kuva Ruissalosta. Kuva: Matias Tanner

Kestävien kaupunkien buumi

Kestävien kaupunkiratkaisujen tarpeen arvioidaan olevan taloudelliselta suuruudeltaan noin 1.500 miljardia euroa vuodessa vuonna 2020 – eli viiden vuoden päästä. Summa on noin 30 kertaa Suomen valtion vuosibudjetti.

Turun kaupunki, Turku Energia ja monet yhteistyökumppanit ovatkin nyt entistä aktiivisemmin ryhtyneet tarttumaan näihin uusiin vihreän talouden ja kestävän kilpailukyvyn mahdollisuuksiin. Yritysten, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Sitran kanssa yhdessä on syntynyt esimerkiksi kiertotalouden kehittämishanke Bastu, jossa on jo mukana 40 yritystä ja yhteisöä luomassa kiertotalouden ratkaisuja, esimerkiksi Meriaura, Meyer, Salmela Yhtiöt, Liedon Säästöpankki ja monet muut. Turku Science Park taas on luonut Smart Chemistry Park -kiertotalouskokonaisuuden ja 6-aikaohjelmassa suuret kaupungit kehittävät uusia älyratkaisuja yhdessä.

Tavoitteet innostavat kehittämään

Kehitystyön tilanne näyttää siis lupaavalta. Monet kumppanit ovat myös pitäneet Turun hyvää ilmastotavoitetta ja tuloksellisia toimenpiteitä tärkeänä vaikuttimena omalle aktiivisuudelleen kehitystyössä ja siihen satsaamisessa.

Maailmalla puhutaan tällä hetkellä paljon kestävien kaupunkiratkaisujen mallialueista. Tällaisia ovat esimerkiksi Tukholma, Kööpenhamina, Freiburg ja Vancouver. Niillä on vahva vetovoima myös uusiin puhtaisiin ratkaisuihin panostaviin kehittäjiin ja sijoittajiin. Turku on nyt hyvällä muutospolulla tällaiseksi alueeksi. Mutta: ”You got to walk the talk!” – eli tavoitteisiin on myös määrätietoisesti edettävä.

Sähköautojen käyttö lisääntyy koko ajan ja sitä myötä yleistyvät myös niiden latausasemat. Kuva: Antti Korpinen

Turkulaiset ilmastotalkoot näyttävät Suomelle suuntaa

Olemme arvioineet, että kaupunkikonsernin omin toimin voimme vähentää Turun alueen päästöjä jopa 60 - 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se olisi erittäin hyvä tulos ja edellyttää energiaratkaisujen lisäksi myös nykyistä puhtaampaa liikennettä. Eteneminen hiilineutraaliksi kaupungiksi 2040 ei silti kuitenkaan onnistu yksin kaupungin ja sen yhtiöiden toimin.

Hyvät turkulaiset, kansalaiset, nuoret ja vanhat, opiskelijat, työssäkäyvät ja työttömät, yrittäjät ja kehittäjät – tarvitsemme meidän kaikkien yhteistä panosta ja osallistumista. Kehittämisen kenttä on moninainen: joku voi investoida kiinteistönsä energiaratkaisuihin, toinen voi pyöräillä töihin vaikka läpi vuoden (suosittelen omasta kokemuksesta!), joku voi kehittää uuden applikaation fiksun kulkumuodon valintaan, toinen voi perustaa kiertotalousyrityksen, yksi voi tutkia uusien ratkaisujen edellytyksiä, joku voi työpaikan ekotukihenkilönä opastaa ja innostaa muita, toinen voi uurastaa vapaaehtoisena kierrätyksen parissa, kolmas voi herätellä kestäviä ajatuksia taiteella…

Hyviä tekemisen tapoja on siis paljon ja hiilineutraali kiertotalouskaupunki tarvitsee niitä kaikkia. Tehdään tästä yhdessä hyvää ja kestävää – Suomen vanhin kaupunki olkoon myös uudistusmielisin ja näyttäköön Suomelle suuntaa!

Risto Veivo
kehittämispäällikkö
Turun kaupunki

@rveivo