Timo Hintsanen: Kasvun erilaiset kasvot
Turun vetovoima on ollut lähes ennennäkemätöntä", kirjoittaa kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen
07.11.2015
Noin kolmekymmentä vuotta sitten Turun asukasluku oli likimäärin 160 000. Noihin aikoihin alettiin Kiinassa vauhdittamaan tuolloin Turun kanssa samankokoisen Shenzhenin kasvua.
Turussa on ylitetty 180 000 asukkaan rajapyykki. Shenzhen puolestaan on kasvanut tolkuttomasti ripeämmin. Kaupungin nykyinen asukasluku on yli 10 miljoonaa.
Tällainen toisistaan rajusti poikkeava muutosvauhti herättää pohtimaan olisiko toisenlainen kehityspolku mahdollinen myös Turussa? Ei toki yhtä rivakka kasvutahti kuin kiinalaisella erityistalousalueeksi nimetyllä verrokillaan, mutta jotain muuta kuin toteutunut, noin viiden prosentin kasvu vuosikymmentä kohti.
Pakolaisaalto muuttaa kaupunkeja
Vaikka Shenzhen kasvoi käsittämättömän nopeasti, oli kasvu suunniteltua ja toivottua. Äkillisesti viime kuukausina Eurooppaa kohdannut pakolaisaalto antaa sen sijaan viitteitä siitä millaisia haasteita hallitsematon ja odottamaton väestönlisäys saattaa tuottaa. Ratkaisuja vasta haetaan.
Pakolaisaallon käynnistäneen Syyrian kriisin yhdeksi syyksi on mainittu ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen aikaansaama ennätyksellinen kuivuus maan viljavimmilla alueilla viime vuosikymmenen loppupuoliskolla. Kuivuus synnytti mittavan muuttoliikkeen kaupunkeihin, mikä hallitsemattomana antoi kipinän levottomuuksille, jotka puolestaan johtivat väkivallan kierteeseen.
Onkin arvioitu, että ilmastonmuutoksen aiheuttama maailmanlaajuinen pakolaisuus nousee lähivuosikymmeninä jopa kymmeniin miljooniin. Viimeistään tuollaiset väestön liikehdinnät synnyttävät vastaanottavissa maissa ja kaupungeissa välttämättömyyden ennennäkemättömän määrätietoisiin yhdyskuntarakentamisen ratkaisuihin.
Kaupunki ei kasva sääntöviidakossa
Määrätietoisuutta ja ketteryyttä kaivataan myös kaupunkien harkittujen ja pitkäjänteisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi.
Tulkintani mukaan ennen kaikkea viime vuosisadalla kaupungistumisen muutosvauhti Euroopassa koettiin niin traumaattiseksi, että vauhdin maltillistamiseksi – tietoisesti tai tiedostamatta – luotiin säädösviidakkoa, joka hillitsee liian mullistavaksi koettua muutosta. Samalla kuitenkin kadotettiin kehityksen dynaamisuus.
Jos viimeaikaista määrätietoisempaa kasvua Euroopassa jatkossa halutaan tavoitella, tarvitaan myös todellisia normitalkoita.
Turun vetovoima nousukiidossa
Turun osalta haluan vielä palata tavoitellun ja suunnitellun kasvun nykytilaan. Tilastokeskus on antanut hiljattain ennakkotietoja suomalaiskaupunkien väestökehityksestä vuoden 2015 kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta.
Tiedot osoittavat, että Turun vetovoima on ollut lähes ennennäkemätöntä. Maan kuntien välisen muuton kasvuluvuissa Turku nousee tilastossa heti Helsingin jälkeen toiseksi ja prosentuaalisesti kasvu on Turussa ollut selvästi jopa Helsinkiäkin ripeämpää.
Vaikka muuttokäyttäytymisen taustalla on monia syitä, ei ole syytä väheksyä positiivisen tekemisen ilmapiirin ja monien onnistumisten merkitystä kasvumme moottorina.
Kaupungin todellista menestystä ei mitata kuitenkaan ensisijaisesti asukasluvun kasvuna vaan ennen kaikkea työpaikkamäärien ja yritystoiminnan kasvuna. Senkin eteen Turussa tehdään työtä vahvalla intensiteetillä. Kaikkein ilahduttavinta on se, että Turun vetovoima kiinnostavana investointikohteena on vahvistumassa.
Alkuperäinen teksti julkaistu Turkulaisessa 7.11.