Vesa Taatila: 40 000 korkeakoululaista

Turkuun on tulossa Suomen suurin korkeakoululaisten yhteisö, kirjoittaa Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila.

Havainnekuva Kupittaan kampushankkeesta (Janne Helin / Schauman Arkkitehdit Oy).

Turkuun on seuraavien vuosien aikana syntymässä Suomen suurin korkeakoululaisten yhteisö. Kun ammattikorkeakoulun kampus aukeaa vuonna 2019 Kupittaalla, vaikuttaa pienellä alueella 40 000 korkeakoulun opiskelijaa tai työntekijää. Luku on vertailukelpoinen niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin sarjoissa – Suomessa se on suorastaan historiallinen.

Akateemiset yhteisöt ovat perinteisesti toimineet alueidensa kehitysdynamoina. Kun nuoremmat ja vanhemmat kollegat tapaavat toisiaan sekä virallisemmissa että rennommissa merkeissä, ideakipinät sinkoilevat ja laskeutuvat herkästi syttyvälle maaperälle. Täytyy vain Turun historia tuntien toivoa, että Kupittaan tuleva palo on metaforisempi kuin monet edeltäjänsä.

Lääketieteilijät ja monimuotoiset sote-ammattilaiset kohtaavat niin tekniikan ja liiketalouden osaajat kuin humanistit ja taiteentekijätkin.

Kupittaan korkeakouluyhteisön suurena vahvuutena tulee olemaan sen moninaisuus. Lääketieteilijät ja monimuotoiset sote-ammattilaiset kohtaavat niin tekniikan ja liiketalouden osaajat kuin humanistit ja taiteentekijätkin. Kulttuurit sekoittuvat erilaisiksi dna-anagrammeiksi ja luovat uusia merkityksiä maailmaamme. Juuri populaation monimuotoisuus on ollut tae sen innovatiivisuudelle, kun erilaiset katsontakannat pakottavat löytämään uudenlaisia ratkaisuja.

Sigge Arkkitehdit Oy:n havainnekuva Kupittaan kampushankkeesta.

Kahviloita ja opiskelija-asuntoja?

Jotta kipinä iskisi tehokkaasti, täytyy Kupittaan innostaa ihmisiä viettämään aikaa toistensa seurassa. Alue on nyt arkkitehtonisesti erikoinen yhdistelmä historiaa, puistoja ja pikku-pasilaa. Toimistorakennukset ovat tietysti kiinnostavia ammattilaisen silmään, mutta kaupunginosa kaipaa paljon nykyistä enemmän elämää töiden jälkeen. Missä ovat Kupittaan houkuttelevat kuppilat ja kahvilat – ja etenkin alueen iltakäyttäjät? Yksi Suomen komeimmista kaupunkipuistoista on hämmentävän hiljainen jopa kesäiltaisin.

Kiinnostava vaihtoehto pöhinän synnyttämiseen olisi saada Kupittaalle opiskelija-asumista. Ylioppilaskylä pullistelee liitoksissaan – kampusalueen naapurissa olisi vielä paljon hyvää tonttimaata vapaana. Opiskelijat tuovat aina mukanaan innostavaa asennetta asuttamilleen alueille. Hervanta ja Otaniemi olivat dynamiikaltaan varsin erilaisia lähiöitä ennen opiskelijainvaasiota.

Sigge Arkkitehdit Oy:n havainnekuva  Kupittaan kampushankkeesta.

Palloiluhalli, hotelli, mitä muuta?

Toinen mahdollinen vauhdin lisääjä on alueen urheilupaikkatarjonta. Palloiluhalli lisää iltakäyttäjiä, jotka voisivat verkottua opiskelijoiden kanssa sopivissa ympäristöissä. Millaisia urheilupaikkoja Kupittaalle voisi keskittää jo olemassa olevien jääkiekko- ja jalkapalloareenoiden lisäksi? Samaan pakettiin mahtuisi komeasti kampusvieraiden asumista tukeva hotellikin. Kupittaalla on mahdollisuuksia vaikka mihin.

Tärkeintä on varmistaa, että korkeakoulut ja niiden edustajat etenevät samaan suuntaan. Onneksi yhteisöllisyyden liekki palaa vahvasti ja yhteistyö etenee sujuvasti korkeakoulujen välillä. Turun korkeakoulut ovat loistava esimerkki vapaaehtoisen verkostotoiminnan vahvuuksista. Sama vahvuus on keskeisiä menestystekijöitä käytännössä kaikissa menestyvissä innovaatiokeskuksissa, joten puhalletaan yhdessä Kupittaan liekki kirkkaaksi!
 

Vesa Taatila
Rehtori-toimitusjohtaja
Turun ammattikorkeakoulu