Hyvä kirjasto

Turun pääkirjasto on Suomen vilkkain ja käytetyin kirjasto. Aikoinaan Turun uuden pääkirjaston valmistuttua siellä otettiin uudestaan käyttöön sunnuntaiaukioloajat ensimmäisenä Suomessa.

Ja mikä hienointa Turussa erityisesti lapsiperheet löysivät uudet aukioloajat ja mukavan tavan viettää aikaa yhdessä. Sen jälkeen yksi jos toinen kirjasto on avannut oviaan myös sunnuntaisin ja saanut hyvää palautetta asiakkailta.

Vilkas kävijämäärä tuo väistämättä mukanaan meteliä ja levottomuutta sekä runsaan kirjon moninaisia asiakkaita. Nykypäivänä hiljaisuudesta on tullut yhä harvinaisempaa ja sitä kaivataan entistä enemmän. Joten kirjaston pitäisi tarjota samanaikaisesti tilaa sekä äänelle että hiljaisuudelle. Isossa kirjastossa asia ratkeaa helpommin osoittamalla tiloja erilaisille äänimaailmoille.

Voidaan tehdä täysin hiljaisia lukusaleja, joissa kokemuksen mukaan muut asiakkaat tehokkaasti valvovat hiljaisuuden toteutumista. Pienemmässä kirjastossa tehtävä on hankalampi, sillä tiloja voi olla vaikeampi erotella, mutta hiljaisempia aikoja niistäkin löytyy. Muualla päin maailmaa asiakkaille on jopa tarjoiltu kuulosuojaimia.

Pääkirjaston lukusalonki vanhan kirjastotalon 1. kerroksessa, kuva: Nina Huurrevaara.

Itsepalvelua

Kirjasto on Suomessa käytetyin julkinen palvelu ja kirjaston kautta muutkin palvelut ovat tavoitettavissa tässä sähköisten palvelujen maailmassa. Erityisesti omatoimikirjasto toteuttaa tätä ajatusta.

Omatoimikirjasto ei tarkoita kuntalaiselle vain mahdollisuutta lainata ja palauttaa aineistoja sekä lukea lehtiä. Kirjastossa on myös tarjolla yleensä tulostin, skanneri, vakaa nettiyhteys ja tietokone. Näitä asioita tarvitaan aika usein asioidessa Kelan, työkkärin tai muun viranomaisen kanssa. Yllättävän usein joku näistä puuttuu kodista.

Asiakas lainaus- ja palautusautomaatilla, kuva: Nina Huurrevaara.

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen vuoropuhelu

Kirjaston asema Suomessa on vahva ja kirjasto omalta osaltaan rakentaa demokraattista yhteiskuntaa. Ensimmäiset kirjastot Suomessa toimivat usein kansakoululla ja samassa tilassa kokoontuivat paikkakunnan ensimmäiset järjestöt. Paikallisen sanomalehden ensimmäinen toimituskin saattoi toimia alkuun koululla. Joten yhteiskunnallisella aktiivisuudella on pitkä perinne kirjaston äärellä.

Kirjasto tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan ja antaa yhteisöllisyyden kokemuksia, vaikka sanaakaan vaihtamatta henkilökunnan kanssa. Kyse on myös arvokkuuden kokemuksesta.

Tämä kirjaston yhteiskunnallinen merkitys on hienosti nostettu esille uudessa kirjastolaissa, jossa yleiselle kirjastolle annetaan tehtäväksi myös edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kirjaston tärkeä tehtävä on rakentaa palvelua, niin että kaikki olisivat tervetulleita ja että palvelun käyttö olisi mahdollista kaikille.

Uutta ja vanhaa

Turun pääkirjasto on yhdistelmä uutta ja vanhaa arkkitehtuuria. Juuri näin kirjastossa pitääkin olla. Samoin kirjastojen kokoelmien tulee olla yhdistelmiä vanhasta ja uudesta, kysytystä ja vähemmän kysytystä, oudosta ja tutusta. Kokoelmiin tulee mahtua niin bestsellereitä, viihdettä, kirjallisuuden klassikoita, myös alkukielellä, ja omaperäisiä kirjallisia kokeiluja, vaikkei niille kovin montaa lukijaa löytyisi.

Erityisesti kirjaston tehtävänä on nostaa esille kaunokirjallisuutta, jota ei välttämättä kauppojen myyntilistoilta löydy. Tämä tarkoittaa myös vähän vanhemman kirjallisuuden esittelemistä.

Pääkirjaston vanhan ja uuden osan yhdyskäytävä, kuva: Arto Takala.