Joka vuosi varrotaan, köyhimpäänkin kotihin

Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha. Kuparisepän talossa vietetään Tuomaan päivää. Silloin piti valmistelujen olla ohi ja alkoi virallisesti jouluaika. Tuomaan päivä oli mitä mainioin kyläilypäivä. Vierasta kestittiin tuolloin runsaasti ja tämä sai sekä vatsansa että päänsä täyteen. Alkoi myös levon aika, jolloin oleskeltiin ja leikittiin paitasillaan lattialle levitetyillä oljilla. Tuomaan risti suojelee taloa pahoilta voimilta, joiden uskottiin olevan vuoden pimeimpään aikaa liikkeellä.

Joulu on juhlista jaloin. Laudankantajan perhe nukkuu jouluyön lattialla olkien päällä. Uskottiin näet, että edesmenneet sukulaiset tulevat vierailemaan entisessä kodissaan, joten sänky jätettiin tyhjäksi heitä varten. Perheen unta se ei häiritse sillä vällyn alla on lämmintä ja olkien tuoksu tuo muiston kesästä ja auringosta. Joulupöytään on perhe saanut maaseudun sukulaisilta savutetun lampaanviulun. Lapselle on laitettu lautanen tuolin päälle; pienet lapset saivat usein luvan syödä penkkien ja tuolien päältä.

Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan. Anna tunnetaan sekä oluesta että leivistä: silloin leivottiin kodeissa joululeivät. Sahramilla maustetut joulupullat sekä Aleksanterin leivokset ja kanapeet olivat ammattileipurien käsialaa. Marsipaanista tehdyt jouluiset omenat ja kävyt ovat paitsi suun myös silmän ruokaa. Piparkakkumuoteissa esiintyvät sekä eksoottiset eläimet kuten krokotiili ja jalopeura että kotipiiristä tutut koirat, linnut ja hevoset.

Joulu tulee, juosta pitää. Alfred Kanervo on käynyt hyvissä ajoin kauppahallissa välttääkseen jouluruuhkan. Hän on ostanut palvattua siankylkeä ja limppua sekä suutarin lohta. Alfred viettää joulua yksin, joten ruokaa ei pyhien varalle tarvita paljoakaan. Kamarin puolella on kahvipannu kuumana pannunmyssyn alla: naapurista tullaan kylään illalla. Pihan toisella puolella asuva ompelijatar puolestaan paketoi aatonaattona viime hetken lahjoja, jotka on itse tehnyt. Paperiin kääriytyvät leikekirjottu kaulus ja liina sisarelle. Ompelukone on pyhien ajaksi peitetty liinalla. Punaiset omenat ovat oman pihan puusta syksyllä poimittuja ja talven yli lastulaatikossa säilytettyjä.

Jokainen joulukseen, köyhäi keyrikseen. Jouluksi säästettiin parhaat makupalat ja juotiin olutta palanpaineeksi. Merimiehen talossa väki on käymässä aattoaterialle. Isäntä istuu pöydän päässä ja pistää kaljakannun kiertämään, saattaapa tarjota viinaryypynkin. Pöydässä riittää syömistä isollekin joukolle. Turun tienoolta tunnettu makea rusinamakkara on kunniapaikalla isännän edessä samoin kuin punane sallatti eli rosolli. Puuroa kaikki ottavat samasta kulhosta omalla lusikallaan

Tulis joulu, että sais yölläkin syödä. Muurarin talon väki valmistautuu joulusaunaan. Kylpemisen jälkeen istutaan tuvan pöydän ääreen nauttimaan tuoreesta leivästä. Jokainen leikkaa omalla puukollaan leipäpalan ja sen päälle voita ja kotijuustoa. Juomana on Annan päivänä pantua olutta. Ruokia ei korjattu pois pöydästä yön ajaksi sillä myös vainajat kävivät syömässä kun talonväki nukkui.

Tahvanus hevosten herra. Tallirenki valmistautuu viettämään hevosten ja hevosmiesten suojeluspyhimyksen Stefanuksen eli Tapanin nimipäivää. Maaseudulla talojen miesväellä oli tapana kokoontua talliin syömään ja juomaan heti aamuvarhaisella. Tallijuhla jatkui tuvassa ja kylällä oluen merkeissä. Taloon tultaessa kysyttiin ryypyn toivossa ”Onko Tahvana kotona?”

Kansanomaista joulunviettoa Luostarinmäellä -näyttely 6.1.2019 asti.

Luostarinmäen käsityöläismuseo on avoinna 6.1.2019 asti ti-su klo 10-16.