Musiikki kuuluu kaikille

Turun filharmonian muusikot ovat oppineet syöksymään ja sukeltamaan mihin tahansa valtamereen

Kun juhlavuoden intensiivinen ensimmäinen puolikas on kulunut ja erinomaisen PR-verkoston erinäiset kansainväliset lonkerot kotisivuillamme tfo.fi twiittavat ja facebookkaavat aina kun teemme jotain luovaa ja uutta, jatkamme samalla luovalla linjalla jolla teimme viime kevään Beethoven-levytyksiä ja -konsertteja. Meillä on nimittäin kunnia äänittää harvinaisia Beethoven-teoksia sekä Missa Solemnis Naxos-levymerkille jatkona suurelle Sibelius-satsaukselle joka täytti maailman toplistojen ykköspaikat Segerstamin ja Turun orkesterin tuotoksin.

Jatkamme myös Brahms-levytyksiä, sillä yhdistelmä on osoittautunut hyväksi matchiksi ei pelkästään fotogeenisellä tavalla vaan myös siksi että suuri kontrasti vapaapulsatiivisesta Segerstamista hyvinkin akateemiseen ja sääntöjä noudattavaan, ihanaan Brahms-persoonallisuuteen sopii meille, olemmehan hyvin avoimia kaikissa tulkinnoissamme. Hiljaisuudesta vastasyntyneen ensirääkäisyyn, siinäpä rekisterimme!

Sama siiveniskulonkeromme käy Mariinskissa jälleen tänä syksynä ja terästämme ohjelmiamme muun muassa Rautavaaralla. Pienenä yksityiskohtana mukana on Ett ensamt skidspår, joka kolmeminuuttisella näkökulmallaan taitaa johdatella meidät paikkaan, jossa Suomen leijona kaukaisessa Karjalassa syntyi. Se on meillä sisääntulona Góreckin suurelle suruteokselle.

Orkesterin omien fantastisten solistien sarjassa esiintyy huilisti Niamh McKenna Hatšaturjanin suurteoksessa joka on alun perin kirjoitettu viululle mutta huilulle se vasta onkin varsinainen maraton. Niamh, ykköshuilistimme, on oikea valonsäde, ei ainoastaan musikaalisesti vaan myös ihmisenä sisar- ja veljesjoukossamme.

Perinteisessä itsenäisyyspäivän juhlassa haluamme tuoda esiin nuoren ja kansainvälisen sukupolven. Meillä ei ole rasismia tai ennakkoluuloja eri uskontoja kohtaan sillä musiikki kuuluu kaikille. Kukaan ei tiedä mikä voima on liikkeessä kun musiikin käänteet saavat mittasuhteet räjähtämään ja kuljettavat meidät sinne toiselle puolelle.

Turun filharmonian muusikot ovat oppineet syöksymään ja sukeltamaan mihin tahansa valtamereen, palaten pintaan kuin delfiinit ja pitäen kiinni hienosta linjakkuudesta pienimmissäkin yksityiskohdissa – ei ole olemassa suoria linjoja, ainoastaan erikokoisia paraabeleja ja tämä koskee myös musiikin alkusolua! Ei tiedetä onko se superellipsi mutta kuutio se ei ainakaan ole.

 

  • Tutustu Turun filharmonisen orkesterin ohjelmaan ja seuraa suoria verkkokonsertteja osoitteessa www.tfo.fi!

 

Kirjoittaja
Leif Segerstam

Asiasanat: