Me Turun Kaupunginteatterin aula- ja salivahdit olemme aurinkoinen asiakaspalvelijajoukko, jonka tehtävänä on varmistaa yleisölle sujuva ja miellyttävä teatterivierailu. Meidät tunnistaa mustavalkoisesta asusta, jossa muistutamme jonkin verran hyväntahtoisia pingviinejä. Meidän esiintymisalueitamme ovat narikka, lipuntarkastus ja salien sisäänkäynnit.
Kun tulet sisään teatterin pääovista, saavut ala-aulaan, jossa vasemmalla puolella on kahvila, lipunmyynti, hissi, pikkunarikka ja vessat. Pikkunarikan suuntaan kannattaa sisään tullessa vilkaista, koska siellä on useimmiten väljää. Oikealla on pitkääkin pitempi narikkatiski. Tiskin ääressä on viisi ilosta asiakaspalvelijaa, joten tule rohkeasti peremmälle tutkimaan, josko joku heistä olisikin heti vapaana. Pääovien vieressä kun yleensä on ruuhkaa. Pitkällä tiskillä kelpaa maksuvälineeksi myös kortti, kun taas pikkunarikassa käy vain käteinen. Ennakkoon ostetut narikkaliput kelpaavat molemmilla puolilla.
Narikkaan kannattaa jättää takit, reput ja isot kassit. Teatterisaleissa ilmanvaihto on jokaisen penkin alla, joten lattialla olevat tavarat heikentävät ilmanvaihtoa. Lisäksi tavarat haittaavat yleisön evakuoimista hätätilanteessa, joten parempi pitää salin lattiapinnat vapaana. Narikka on jatkuvasti vartioitu ja narikassa voi vierailla väliajallakin.
Narikasta saat numerolapun, jota vastaan takki ja tavarat annetaan takaisin. Kannattaa jonottaa juuri sen numeron kohdalla, joka omassa lapussa on. Silloin takinhakuaika on minimaalinen ja jokainen saa takkinsa nopeammin.
Joskus ruuhkaisalla tiskillä on houkutteleva aukko ihan väärän numeron kohdalla. Tämä ässä kannattaa kuitenkin jättää hihaan, koska jos huono tuuri käy, jonotat tiskillä kahdesti, ensin väärän ja sitten oikean numeron kohdalla. Takkien noutoruuhka kestää maksimissaan kymmenen minuuttia.
Liput tarkastetaan Päänäyttämön ja Pienen näyttämön osalta yläkerran lämpiöön vievillä portailla tai hissillä. Sopukka sen sijaan on pitkän narikan päässä ala-aulan tasolla, joten Sopukan liput tarkastetaan alhaalla. Yläkerran lämpiöön pääsee jo tuntia ennen esitystä, joten sinne kannattaa suunnata heti narikan jälkeen.
Yläkerran lämpiössä on kaupungin kauneimmat näkymät aina Tuomiokirkolta satamaan asti. Ennen esitystä saattaa olla hyvinkin leppoisaa nauttia leivos tai lasillinen näiden näkymien äärellä. Väliaikatarjoilun voi tilata etukäteen, jolloin väliajalla pääsee istumaan valmiiseen pöytään. Väliajan pituus on 20 minuuttia. Saliin ei voi mennä tarjoilujen kanssa, paitsi Stand up, Teatteri! -klubilla, joka on K-18.
Ala-aulan vessoissa pääsee käymään, vaikka liput olisikin jo tarkastettu. Vessoja on eniten pikkunarikan vieressä. Tuulikaapissa on lisäksi yksi vessa ja alakerran kahviossa yksi. Vaikka pikkunarikan viereisten vessojen jono voi näyttää pitkältä, se liikkuu yllättävän nopeasti. Vessakoppien ovet tosin menevät itsestään kiinni (ei kuitenkaan itsestään lukkoon). Jos jono ei tunnu liikkuvan, kannattaa tutkia, onko joku vessakopeista sittenkin jäänyt huomaamatta vapaaksi.
Teatterisalin katsomossa olet näyttämöllä esitettävän näytelmän vieraana. Teitä vieraita voi Päänäyttämöllä olla 650, Pienellä näyttämöllä 250 ja Sopukassa 90. Vieraskoreus on siis valttia. Valokuvaus, videointi ja oman näyttölaitteen kaikenlainen käyttö on esityksen aikana on kielletty. Kuvia on teatterin nettisivuilla, somekanavissa ja käsiohjelmassa.
Loistava valo katsomossa häiritsee toisia katsojia, vaikka tätä ei kännykän käyttäjä itse aina havaitse. Täydessä salissa torutuksi tuleminen on tylsää, mutta torujan osa ei ole yhtään hauskempi. Salivahdille pahinta on joutua kävelemään viattomien katsojaparkojen jalkojen yli keskellä riviä olevan videoijan luo. Videoijan salivahti tunnistaa sen jälkeen aina.
Salista saa lähteä ulos kesken esityksen, mutta takaisin omalle paikalle ei pääse ennen kuin väliajan jälkeen. Sama koskee esityksestä myöhästyneitä. Mahdollisuuksien mukaan voi kuitenkin päästä parvelle katsomorivin päähän. Näin turvataan yleisölle katselurauha.
Me asiakaspalvelun aurinkoiset ammattilaiset haluamme pitää teistä teatterikävijöistä erittäin hyvää huolta. Toivottavasti näistä ohjeista ja ajatuksista on teille iloa ja hyötyä. Tervetuloa teatteriin! Meillä on aivan huikea ohjelmisto teitä varten.
Ps. Muista ostaa teatteriliput virallisista kanavista (teatterin lippukassa, myyntipalvelu numerossa 02 262 0030 ja lippu.fi), niin vältyt esim. Viagogon ylihinnoittelulta.
Pääkuva teatterin aulasta: Arkkitehtuurivalokuvaaja Wellu Hämäläinen
Teatterin valot palavat kutsuvasti. Innostunut teatteriyleisö saapuu aulaan, jättää takkinsa ja tavaransa narikkaan ja suuntaa ylös lämpiöön. Salien ovat avautuvat ja yleisö asettuu paikoilleen. Pian salin valot sammuvat ja esitys alkaa.
Mutta mitä? Pimeässä katsomossa välkkyy siellä täällä kännykkä kuin majakka merellä. Kännykkävalot houkuttavat katseita. Näytelmän sijaan katsotaankin yht’äkkiä kännykkäshow’ta katsomossa. Miten käy, laittaako katsoja kännykän pois vai jatkuuko viestin kirjoitus vielä kauan? Tuleeko katsojalle mieleen ottaa kuva viestin vakuudeksi? Esityksen kuvaaminenhan on ehdottomasti kielletty.
Salivahti saapuu ja osoittaa kännykkämajakkana loistavaa katsojaa taskulampun valolla. Ei vaikutusta. Miten voisikaan olla, kun katsoja on koko ajan ollut kännykkänsä valokeilassa. Tilanne käy siis entistä jännittävämmäksi. Huomaako kännykän käyttäjä mitään muuta kuin virtuaalisen maailmansa?
Vieruskaveri viimein auttaa havahduttamaan kännykkämajakan, ennen kuin salivahti ehtii tehdä syvämerensukelluksen katsomon poikki. Katsoja palaa tähän maailmaan ja sammuttaa kännykänsä. Saliin laskeutuu pimeys ja rauha. Kännykkäshow on päättynyt. Yleisö voi keskittyä lavalla esitettävään näytelmään. Salivahti huokaisee syvään.
Älä sinä ole kännykkämajakka. Ole ihana, pimeä teatterivieras!
