Unelmoi, kuvittele, leiki ja luo museossa
Leikki on luovan ihmisen työtä
15.08.2016
Leikki yhteiskunnassa, esimerkiksi museossa riippuu siitä, salliiko järjestelmä leikkivän elementin olemassaolon. Teknistaloudelliset muutokset yhteiskunnassa eivät tapahdu ilman leikkivää mieltä ja asioiden nurinniskoin kääntämistä. Leikkiin heittäytyminen on riskinottoa, joka on kannustavaa. Esimerkiksi tietotekniikan keksinnöt ovat opiskelijoiden leikin tulosta ilman tietoista tavoitteen asettelua tai suunnitelmaa.
Voiko leikki olla kuin liimaa, jolla saadaan eri asiat yhdistettyä toisiinsa yllättävästi, mutta samalla loogisesti. Leikki on illuusio, jonka varaan leikkijä, tässä tapauksessa museokokija tahallaan antautuu leikkiessään kuvitellussa tilanteessa. Leikki on myös toivoa antavaa vuorovaikutusta, joka pitää leikkijän parantavassa otteessaan. Leikki yhdistää: mielikuvitus + tieto + tunne + järki + suunnittelu + toiminta + kokemus + havainto + yritys + erehdys + nauru + vakavuus+ sinä + minä.
Mitä sinä laittaisit valkoiseen kuutioon?
Museokokija havannoi monen eri aistin kautta tilallista museoympäristöä, jossa on monia erilaisia museoesineeseen vaikuttavia visuaalisia elementtejä. Museoesine kantaa merkityksiä, joita kokija tulkitsee ja jokainen tulkitsija on samalla vallankäyttäjä. Museotilassa jokin, yleensä tutkija/kuraattori, on tietoisesti rakentanut esineiden välisen merkityskehikon. Muistin, tilan ja vallan suhteet punoutuvat yhteen ja museossa käyminen on myös tilallista vuorovaikutusta, sillä siitä riippuu se, mitä tilan kokijan halutaan eri aistein havannoivan. Renesanssista lähtien kuriositeettikabinettien esineet järjestettiin siten, että ne esittivät ympäröivää maailmaa harvoille ja valituille henkilöille, jotka olivat kokoelman kerääjän luottamuspiirissä.
Millaisen museotilan sinä haluaisit luoda, mitä siinä näytettäisiin?
Lokakuun viimeisenä viikonloppuna on mahdollista rakentaa ihan oma kuriositeettikabinetti Turun linnassa. Millaisen ”kuriositeettikabinetin/museotilan” sinä haluaisit luoda, mitä siinä näytettäisiin ja millainen maailmankuva siinä on? Voit esitellä mitä mielikuvituksellisempia esineitä, kuten yksisarvisen sarven tai pienoismallin jostain itse keksimästäsi tyylihuoneesta. Se rakennetaan valkoiseen kuutioon, joka toimii pienoismuseona tai nukkekotina. Kurssilla tutustumme myös linnan tyylihuoneisiin, pohdimme harmoniaa, kauneutta, universumeja sekä tutustumme erilaisiin värioppeihin ja taiteen aikakausiin kevyellä otteella.
Leikkiminen on luovan ihmisen työtä
Ihminen ei välttämättä ole vain Homo Sapiens eli viisas ihminen tai Homo Faber eli insinööritaidolla varustettu seppäihminen. Ihminen on myös Homo Ludens – leikkivä ihminen. Kulttuurifilosofi Johan Huizungan keskeinen idea Homo Ludensin käsitteessä oli, että kaikki kulttuuri on saanut alkunsa leikistä ja leikkinä. Tämän ajan ihminen on myös suurelta osin Homo Creativus eli luova itseään etsivä aikalainen. Luova persoona on riippumaton, rohkea, omaperäinen, utelias, energinen, itsevarma ja joustava.
Luova ihminen voi aina munata itsensä kun luo, sillä luodessaan hän uskaltaa ottaa epäonnistumisen riskejä. Epäonnistumisen hienous, sen laatu on meiltä monelta huomaamatta jäänyt mahdollisuus. Leikkiminen on luovan ihmisen työtä. Leikkiminen on todellista uskaltamista antautua toisen hyväksyvän katseen alle avoimesti. Leikissä ylitetään oman mukavuusalueen raja, sillä seuraavaa siirtoa ei tiedä kukaan. Lapset leikkimisen asiantuntijoina kysyvät päivittäin toisiltaan: ”Voitko olla?" Siihen vastataan joko voin tai en voi. Jos voidaan, leikki alkakoon, jolloin on lupa epäonnistua, kääntää kaiken maailman asiat nurinniskoin ja nauraa sen kaiken päälle vapauttavasti.
Leikissä ylitetään oman mukavuusalueen raja, sillä seuraavaa siirtoa ei tiedä kukaan
Linnassa pääsee leikkimään historian siivillä esimerkiksi Ritarikurssilla, sillä Linnoitusten suunnittelussa tulevat aatelismiehet tarvitsevat piirrustustaitoja sekä tietämystä haavojen sitomisesta sekä murtuneiden luiden lastoittamisesta. Kurssilla valmistetaan myös ritarille välttämätön salainen esine. Prinsessakurssilla taas kuullaan entisaikojen oikeista prinsessoista, harjoitellaan hovitapoja, opiskellaan latinaa ja valmistetaan prinsessoille välttämättömiä esineitä. Tälle kurssille pääsevät myös aikuis-prinsessat.
Taide on kaikkialla
Taide tietämisen muotona ja ilmiönä kuvaa sellaista maailmaa, johon sanat ei yllä. Taide on Kokemus. Ajatus on sen isä ja Havainto sen äiti. Miten voin kuvailla vaikka outoa luontoa tai ihmeellistä olentoa? …taiteella. Taide voi olla kuin satua, samaan aikaan totta ja tarua. Käsiteltävää ja käsittämätöntä. Kokijalle se on tutkimusmatka – matkimustutka. Taide on kaikkialla, kun katsoo maailmaa taiteenpunaisten lasien läpi. Taiteella on taipumus kohottaa, kurkottaa ja kasvattaa joskus hyvinkin tuskallisen prosessin läpi. Syyskuun lopulla tutustutaan linnan Outo luonto – Ihmisen ja eläimen yhteinen polku – näyttelyyn, jonka perusteella Outo luonto – ihmeellinen olento -kurssilla voit luoda uusia eläinlajeja tekstiiliveistoksina tai maalata akryyliväreillä kuvitteellisen muotokuvan omasta voimaeläimestä.
Median kuluttajasta median tekijä
Medialeikki on suoraviivainen taidelääkinnällinen Straight-On-Medicine-Art -taidesuunta, joka yhdistää sosiaalisuuden, yhteisöllisyyden ja prosessinomaisuuden itse tekemällä. Median kuluttajasta tuleekin aktiivinen mediatilan tekijä. Nyt vuoden lopuksi on koko perheelle tarjolla pelisuunnittelu- ja animaatiokurssi iPadilla, sillä ohjelmoinnin opettelu on todella hauskaa ja luovaa. Sillä saa nopeasti näyttäviä tuloksia aikaan.
Tällä kurssilla yhdistyvät taide, logiikka ja tarinoiden kertominen. Kurssi etenee loogisesti ohjelmoinnin käsitteistä, tekemällä oppimisen kautta kohti omaa peliä tai animaatiota, joka voi olla linnan historian tai henkilöiden inspiroima esim. nuijamiesten päällikkö Jaakko Ilkan pako Turun linnasta, Katariina Jagellonican ja Juhana Herttuan illuusioruokapidot tai vaikkapa oma fantasiaseikkailu linnassa. Pajassa on museon iPadit käytössä.
Satu Musakka
museolehtori
Turun museokeskus, Turun linna