Aurajokeen uponnut Madonna

Sen omistaja on saattanut olla saksalainen porvari

Kesällä 2012 Turun museokeskus teki arkeologisia kaivauksia Aurajoen itäpenkalla Nunnankadun ja Aurasillan välisellä alueella rantalaitureiden korjaustöiden vuoksi. Joen rantaan kerrostuneen puusilpun ja muun jätteen joukosta löytyi yllättäen pieni, noin 10 cm korkea, keraaminen patsas. Se esitti kruunupäistä nuorta naista vauva käsivarsillaan – kyse oli Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta. Löytö oli ainutlaatuinen Suomessa.

Patsas on tehty hienosta savesta, joskaan sitä ei ole koristeltu eikä lasitettu. Sen pohjassa on valmistamiseen liittyvä suorakulmainen reikä, joka röntgenkuvien perusteella jatkuu suuniilleen vartalon puoliväliin saakka. Patsas on muotoiltu kahdella yhteen painettavalla muotilla ja viimeistely on tehty käsin. Jos tarkkaan katsoo, muotit eivät ole osuneet saumattomasti kohdakkain. Saumaa ei ole korjattu, silotettu vain hieman. Valmistustapa viittaa massatuotantoon. Löytöyhteytensä perusteella patsas ajoittuu 1400-luvun lopulle tai 1500-luvun alkuun. Se valmistettiin luultavasti joko Kölnissä tai Alankomaiden alueella, johon saviaineksen väri viittaa. Tässä olisi siis vielä tutkittavaa. Esimerkiksi röntgenfluoresenssi-menetelmällä (XRF) eli saven alkuainekoostumusta tutkimalla patsaan alkuperää voitaisiin selvittää.

Myöhemmin selvisi, että vuonna 1959 Tampereen Messukylän kirkon kaivauksissa oli löydetty keraaminen naisen pää. Löytö oli kuitenkin tulkittu nukeksi. Myös valmistustapa oli erilainen; pää oli muotoiltu käsin. Katkelma ajoitettiin hiustyylin perusteella 1400-luvun alkupuoliskolle. Todennäköisesti keraaminen pää oli tarkoituksella kätketty kirkon lattian alle, joten kyseessä voi myös olla uskomuksiin liittyvä miniatyyri-patsas.

Miniatyyri-patsaita valmistettiin 1400-luvulla Pohjois- ja Keski-Euroopassa massoittain. Kölnin lisäksi niitä tuotettiin Wormsin alueella, Alankomaiden Utrechtissa ja Leidenissa ja Belgian Liégessä. Arkeologisissa kaivauksissa erikoisammattilaisten työpajoista on patsaiden lisäksi löydetty valmistusmuotteja ja niiden katkelmia. Myös luostarit valmistivat patsaita.

Patsaita tehtiin sekä valkoisesta piippusavesta että halvemmasta punasavesta. Punasaviset usein päällystettiin valkosavella. Massatuotantopatsaita ei tavallisesti maalattu tai lasitettu, mutta Alankomaiden alueella niitä saatettiin myös koristella värikkäästi. Patsaista valmistettiin erikoistyönä myös kalliimmista materiaaleista kuten norsunluusta, kullasta ja hopeasta. Marian ja Jeesus-lapsen lisäksi enkelit ja eri pyhimykset olivat suosittuja aiheita. Reformaation myötä patsaiden valmistus ja käyttö hiipui 1500-luvun alkupuolella.

Patsaan löytöpaikka sijoittuu niille seuduille Aurajoen rantaa, jossa todennäköisesti sijaitsi satama ja jonne kauppiaat rakensivat kivitalonsa. Koska miniatyyri-patsas ei ole yleinen löytö Turussa, se ei luultavasti päätynyt tänne kauppatavarana. Sen omistaja on saattanut olla saksalainen porvari, joka keskieurooppalaiseen tapaan kantoi patsasta taskussaan uskoen Neitsyt Marian suojelevaan voimaan. Onnettomuus oli varmasti suuri, jos se katosi Aurajoen rantamutaan. Patsas on myös voitu hankkia kauppiaan kotialttarille, joka tehtiin tarvittaessa pieneen kaappiin, syvennykseen tai pöydälle. Se on myös saattanut olla arvokas muisto tehdystä pyhiinvaellusmatkasta.

Uskomuksiin liittyviä esineitä ei tavallisesti niiden rikki mennessä vain heitetty pois, vaan ne poistettiin käytöstä huolella ja tietoisesti, esimerkiksi hautaamalla kirkon lattian alle. Jos kyse ei ollut vahingossa katoamisesta, on mahdollista, että reformaation vaikutuksesta patsas hävitettiin jokeen tarkoituksella, jopa niin, että sitä ennen esinettä rikottiin.

Lähteet:

Lompolo, V. 2017. Figurine of a Crowned Virgin Mary and Child in Turku, Finland. Teoksessa: Sacred Monuments and Practices in the Baltic Sea Region: New Visits to Old Churches. Toim. Harjula, Janne, Hukantaival, Sonja, Immonen, Visa, Randla, Anneli ja Ratilainen, Tanja. Cambridge Scholars Publishing.

Hukantaival, S. 2016. “For a witch cannot cross such a threshold!" Building concealment traditions in Finland c. 1200–1950. Suomen keskiajan arkeologian seura. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-67329-9-2

Tietoa kirjoittajasta

Tanja
Ratilainen
Tutkija
Turun museokeskus
Asiasanat: