Elävää kuvaa ennen elokuvaa

​Vuonna 1851 esitellystä stereokuvasta tuli ensimmäinen massatuotannon mitat täyttänyt kuvallinen tuote.

Lue lisää

  • Stereokuvista ja muista Turun museokeskuksen valokuvista kiinnostuneet voivat lukea lisää Minna Ijäksen toimittamasta kirjasta Kuvalähde (2016), jossa esitellään laajasti museokeskuksen valokuva-arkiston kuvia.
  • Museokeskuksen valokuvakokoelma

Nykyään perinteisen elokuvan ohella puhutaan 3D-elokuvista, VR-laseista, gifeistä ja muista liikkuvan kuvan muodoista. Elokuvan historian koetaan alkaneen ranskalaisista Lumièren veljeksistä 1890-luvulla. Heidän elokuvansa oli myös ensimmäinen Suomen elokuva-esitys, joka järjestettiin kesäkuussa 1896. Kotimainen näytelmäelokuvatuotanto puolestaan käynnistyi vasta vuonna 1907.

Siinä mielessä on jännittävää, että stereokuvia on ollut olemassa jo paljon aiemmin. Stereokuva koostuu kahdesta eri kuvasta, jotka on otettu samasta kohteesta hieman eri kulmista. Kuvat on tyypillisesti liimattu pahviselle pohjalle, joka sitten asetetaan katselua varten stereoskoopin kuvapidikkeeseen. Mekaanisesti stereoskooppi on hyvin yksinkertainen laite, mutta sen avulla ihmissilmä pystyy muodostamaan kuvaparista yhden kolmiulotteisen kuvan. Voi vain kuvitella, miten taianomainen kokemus on ollut nähdä kolmiulotteisia kuvia aikana, jolloin valokuvia ylipäänsä oli ollut olemassa vasta noin vuosikymmenen ajan!

Elokuviakaan ei ollut silloin vielä olemassa.

Vuonna 1851 Lontoossa järjestettiin ”Kaikkien kansojen teollisuustuotteiden suurnäyttely” eli maailmannäyttely, jota varten rakennettiin Kristallipalatsi. Siellä stereoskoopin esitteli sir Dawid Brewster. Stereoskooppi saavutti suuren suosion, ja koska sekä laitteita että kuvia valmistettiin miljoonittain, tuli stereokuvasta ensimmäinen massatuotettu kuvallinen tuote. Stereokuvien ympärille kehittyi 1850-luvun kuluessa laaja julkaisu- ja liiketoiminta. Brewsterin mukaan stereokuvalla on monia käyttömahdollisuuksia: maalauksen apuna, kuvanveiston, arkkitehtuurin ja koneenrakennuksen apuna, luonnontieteissä ja koulutuksessa – mutta myös viihdykkeenä.

Suomeen stereokuvat saapuivat kiertävien esittelijöiden kuten preussilaisen optikko Carl Eckenrathin mukana. Eckenrath esitteli Helsingissä kesäkuussa 1856 sarjaa, jossa oli kuvia lähinnä Euroopan kaupungeista. Suomalaisia stereokuvia oli vähän, mutta eräs hyvin tunnettu sarja on tanskalaissyntyisen Charles Riisin tuotos ”Finska vyer – Views of Finland” 1870-luvulta.

Stereokuvan ensimmäinen aalto päättyi 1870-luvulla, mutta todellinen popularisoituminen tapahtui 1890-luvulla. Liikkeellä olivat kolportöörit, joiden katselulaitteilla pystyi ihailemaan stereokuvia maksua vastaan. Kuvat maisemista, kuuluisista henkilöistä ja taideteoksista olivat yleisiä. Kapakoiden eteisissä saattoi myös olla katseluautomaatteja, joissa oli erikoisempia aiheita, kuten vähäpukeisia naisia. Myöhemmin stereokuvan kentällä alkoivat esiintyä myös dokumentaariset kuvat sodista ja muista maailman tapahtumista.

Turun museokeskuksen kokoelmiin kuuluu yli 50 stereokuvaa.

Suurimman osan museon stereokuvista on ottanut lehti- ja ateljeekuvaaja Johannes Schalin (1881–1906). Hänen oma kuvaamonsa oli Turussa osoitteessa Hovioikeudenkatu 3. Tämän jutun stereokuvat ovat Johannes Schalinin ottamia vuosina 1900–1905, paitsi kuva kolmesta ihmisestä puupenkillä, jonka on ottanut joku Johanneksen veljistä tämän kuoleman jälkeen. Tiedetään myös, että Turussa toiminut, virolaislähtöinen Johan Jakob Reinberg omisti stereokameran, mutta hänen ottamistaan stereokuvista ei ole tietoa.

Ruskealle pahville liimatut kuvat esittävät leipovia naisia. Museokeskuksen arkiston tiedoissa on kerrottu kuvasta näin: ”Pöydän ääressä keskellä istuva henkilö on kuvaajan äiti Alma Schalin o.s. Montin (18551934). Taustalla vasemmalla seisova nainen on mahdollisesti perheen vanhin tytär ja kuvaajan sisko Esther Schalin (18851974). Kuva on otettu Schalinin perheen kotona Uusikaarlepyyn opettajaseminaarialueen rehtorintalossa.”

Lue lisää

  • Stereokuvista ja muista Turun museokeskuksen valokuvista kiinnostuneet voivat lukea lisää Minna Ijäksen toimittamasta kirjasta Kuvalähde (2016), jossa esitellään laajasti museokeskuksen valokuva-arkiston kuvia.
  • Museokeskuksen valokuvakokoelma

Tietoa kirjoittajasta

Anni
Savolainen
Korkeakouluharjoittelija
Turun museokeskus