Ajatustenvaihtoa kuvasta ja kuvaamisesta

Salla Tykän näyttelyssä näkyy videotaiteen nopea muutos ja kuvaustekniikan kehitys. Taiteilijalle on tärkeää nostaa esiin eri alojen ammattilaiset, jotka ovat olleet mukana elokuvatuotannoissa. Siksi näyttelyssä on luettavissa julkaisu, joka sisältää taiteilijan ja hänen pitkäaikaisen kuvaajansa Samuli Saastamoisen keskustelun. Sähköpostitse käydyssä keskustelussa kumpikin pohtii suhdettaan elokuvien kerrontaan ja visuaalisiin esikuviinsa. Mukana on esimerkkejä myös elokuvanteon käytännön haasteista. Alle on poimittu lyhyitä katkelmia keskustelusta.

Salla Tykkä: Kuvauspaikalla ja ympäristöllä on ollut todella iso rooli varsinkin varhaisissa elokuvissani. Tämä juontuu varmaankin tavastani ajatella elokuvaa liikkeenä tilassa, eräänlaisena koreografiana ennemmin kuin irrallisina kuvina, jotka yhteen liitettyinä rakentavat mielekkään narratiivin.

Näen yhdessä tekemämme elokuvat eräänlaisina synteeseinä kahdesta hyvin erilaisesta tavasta ajatella elokuvaa. Kun olen lähettänyt sinulle käsikirjoituksia, joko keskeneräisinä tai sitten jo valmiimpina, olen aina odottanut palautettasi jännittyneenä. Kun olet piirtänyt ensimmäiset kuvakäsikirjoitukset ja katsomme niitä yhdessä, niin tuntuu, että olet aina osannut hahmotella kuvat, jotka olin käsikirjoittanut. Se on ollut minulle erittäin merkityksellistä ja edesauttanut minua tekemään teokset valmiiksi saakka.

Jos olen ihan rehellinen, luulen, että olosuhteet missä ja miten kuvasimme ovat vaikuttaneet teoksiini enemmän kuin uskallan ajatella. Joskus mietin, kuinka tuskallista oli saada aikaan nuo muutamat hassut kuvat ja elokuvat paikoissa, joihin jouduimme kantamaan painavan kamerapolkan, radat, jalustat ja valot. Filmimateriaali vaatii valoa valtavan määrän eikä minulla läheskään aina ollut realistista käsitystä siitä mitä olimme tekemässä. Muistatko miten esimerkiksi siellä luolastossa valaisimme uskomattomia alueita saadaksemme tahtomamme?

Kuvauspäivät olivat raastavan pitkiä!

Nykyaikana näiden kuvien tuottaminen olisi uudella teknologialla hyvin paljon yksinkertaisempaa. Luuletko, että tämä hitaus näkyy valmiissa teoksissa, jos vertaamme niitä vaikka uudempiin töihin, jotka teimme yhdessä digitaalikameralla?

Entä miten itse olet yleensä suunnitellut kuvia? Usein kuvauspaikat ovat olleet tässä työskentelyvaiheessa tiedossa, mutta eivät tietenkään aina. Käytätkö intuitiota vai analyyttisempaa metodia? Entä onko sinun ollut vaikeaa ymmärtää ajatuksiani elokuvista, koska en ole osannut puhua niistä elokuva-ammattilaisen termeillä?

Samuli Saastamoinen: Minulle käsikirjoituksen lukeminen on ollut jännittävä ja tärkeä hetki. Ensimmäisestä lukemiskerrasta syntyy intuitiivisesti jonkinlainen visio siitä, miltä elokuva tulisi valmiina näyttämään. Siinä vaiheessa luovaa prosessia intuitiolla on ollut merkittävä rooli. Useinkaan alkuperäistä visiota ei voi sellaisenaan toteuttaa ja eteen saattaa tulla erilaisia rajoituksia, mutta olen pyrkinyt pitämään mielessä ainakin alkuperäisen vision tunnelman. Analyyttista ajattelua on tarvittu lähinnä siinä, miten kuvasuunnitelma voidaan toteuttaa käytännössä: mitä rajoituksia tai mahdollisuuksia kuvauspaikka tarjoaa, mitä kalustoa tarvitaan jne. Varsinkin fiktioelokuvassa kuvien tekeminen vaatii niin paljon työtä ja aherrusta, että on tuntunut tärkeältä yrittää pitää mielessä alkuperäinen visio pääpiirteissään. Siinä on auttanut tarkka suunnitelma.

Pidän erityisesti kuvasuunnitteluvaiheesta ja storyboardin piirtämisestä. Luovat ratkaisut saavat silloin syntyä rauhassa. Tarkka suunnitelma on minullekin ollut fiktioelokuvissa tärkeä perusta johon nojaamalla voi luottaa siihen, että elokuva voidaan kuvata jotakuinkin storyboardin mukaan. Se on ollut miellyttävä työtapa. Kuvauksissa ei ole tarvinnut kovin paljon improvisoida, ainakaan kuva-suunnitelman osalta. Filmimateriaaliakin on säästynyt, kun on kuvattu yhdellä kameralla suunnitelman mukaan.

Samuli Saastamoinen on kuvannut muun muassa Trilogia-teoksen elokuvat. Trilogia on nähtävänä WAMissa ainoastaan näytöksinä keskiviikkoina 24.4. ja 15.5. klo 17 sekä lauantaina 27.4, 4.5, 11.5, 18.5. klo 14, 15, 16.

Kuva: Salla Tykkä: Lasso (2000). Stillkuva videosta, rajattu.