Yhdessä – ja erikseen

Tänä kummallisena poikkeusaikana, jolloin yhteiskuntamme on pakotettu erilleen, pitämään etäisyyttä, pysymään kotona ja sulkeutumaan ovien taakse, huomaa yhä selkeämmin kuinka valtava merkitys on yhteisöllisyydellä, yhdessä tekemisellä ja jakamisella. Olla yhdessä, olla lähellä ja pohtia ajatuksia saman pöydän äärellä on perustavanlaatuinen osa ihmisyyttä. Yhteiset tilat on jouduttu poikkeuksellisesti sulkemaan ja myös WAMin salit ovat sulkeutuneet kohtaamisilta ainakin toistaiseksi.

Käsiparilta toiselle
Juuri nyt suljetuissa saleissa on installoituna 30-vuotisen ystävyyden ja keskustelevan yhteistyön hedelmiä. Hyäryllistä-taiteilijaryhmän tuotanto ja toiminta ovat perustuneet yhteiseen ajatteluun ja ennen kaikkea jaettuun aikaan. Ryhmää ei ole koskaan päätetty perustaa, vaan se on syntynyt luonnostaan polveilevien ideoiden ja ajatusten resonoinnin seurauksena. Taiteilijaryhmän jäsenet, Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä ja Heli Kurunsaari, toimivat myös itsenäisinä kuvataiteilijoina, mutta WAMissa esillä oleva Kaikkea hyäryllistä -näyttely on yhteisajattelua muodoilla ja materiaaleilla.

Teoksissa yksi käsipari on aloittanut, toinen jatkanut ja kolmas jälleen muuttanut ja nyrjäyttänyt uuteen suuntaan. Tärkeintä ei ole ollut kuka, vaan miten ja mitä. Taiteilijat itse kertovat, että erityisesti jokaisen heikoimmat ominaisuudet ja taidot ovat valjastettu ryhmän vahvuudeksi. Ryhmässä on helpompaa kokeilla epävarmuutta ja jopa epäonnistumista, sillä jakamalla taakka kevenee. Joidenkin teosten kohdalla tekijyys on hämärtynyt niin pitkälle, etteivät edes ryhmän jäsenet itse muista viivan tai muodon alkuperäistä käsiparia – pääasiana on ollut saavuttaa saumaton kokonaisuus. Yksilökeskeisessä ja useimmiten omaa voittoa tavoittelevassa yhteiskunnassa näin vahva orgaaninen ja jaettu työskentelytapa on harvinaisuus. 

Hämmennyksestä kirkkauteen
Joidenkin teosten kohdalla ei alun perin ole ollut tarkkarajaista päämäärää, vaan tarve tehdä ja ajatella yhdessä. Yritys selventää hämmentävää tilannetta (2017/2020) -teoksen liikkeellepanevana voimana ovat olleet yhteiskunnan hämmentävät käänteet, teoksen alkumetreillä Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Teos sai alkusysäyksen hämmennyksestä ja avuttomuuden tunteesta, joka muuntui lukemattomiksi valkoisiksi vääntyviksi lonkeroiksi, jotka yhdistettynä runsaiksi ryppäiksi valtaavat tilan kuin tilan.

Teos pureutuu tahtomattaankin todella osuvasti tähän hetkeen, jolloin emme tiedä mitä voimme poikkeavalle tilanteelle tehdä. Meidät on pakotettu odottamaan, eristäytymään ja sietämään epävarmuutta ja huolta. Hämmennys on kokonaisvaltaista ja maiden rajat lävistävää ravistelua. Joudumme pakotetusti opettelemaan uuden tavan elää, kommunikoida ja olla yhdessä, mutta juuri nyt myös erikseen. Nähtäväksi jää syntyykö tästä äärimmilleen poikkeavasta tilanteesta yhteisvoimin, toisiamme auttamalla jotakin uutta – kenties luopumista totutuista haitallisista tavoista tai arvojärjestyksen kirkastumista. Mahdollisesti tulevaisuudessa, kun yhteiskuntaamme ravisteleva hämmennys ja menetyksen aalto ovat takanamme osaamme jälleen arvostaa pyyteettömästi rajatonta yhteiseloa ja korvaamatonta vapautta.

P.S. Vinkkinä jokirantakävelylle: Vaikka museon ovet ovat suljettuina niin Yritys selventää hämmentävää tilannetta sekä Tuhkat pesästä -teokset on mahdollista nähdä myös WAMin ikkunoista. Erityisesti illan hämärtyessä teokset piirtyvät kauniista ikkunoiden takaa.

Pääkuva: HYÄRYLLISTÄ Korkeasaari, Koski-Vähälä, Kurunsaari, Lukkari, Coffee Table Drawing, 2001, sekatekniikka, yksityiskohta. Kuva: Eveliina Tammi
Tekstikuva: HYÄRYLLISTÄ, Korkeasaari, Koski-Vähälä, Kurunsaari, Yritys selventää hämmentävää tilannetta – dialogi Wäinö Aaltosen kanssa, 2017–2020, veistosinstallaatio, yksityiskohta. Kuva: Eveliina Tammi