Gunnar Finne ja Armas Lindgren: Suihkukaivo Leijona
Gunnar Finne ja Armas Lindgren: Suihkukaivo Leijona
- 1924
- pronssi, jalusta Liedon punaista migmatiittia
- Linnankatu 2
Vuonna 1913 julkistettiin kilpailu suihkukaivon toteuttamisesta Turkuun suurlahjoittaja G. A. Petreliuksen ilmaiseman testamenttitoiveen pohjalta. Osanottajilla oli vapaus valita suihkukaivon sijoituspaikka keskustan arvoalueilta. Tuomaristo piti kuitenkin Samppalinnan aluetta parhaimpana sijoituspaikkana, ja sinne julistettiin uusi kilpailu kesällä 1914.
Ensimmäisen palkinnon sai kuvanveistäjä Gunnar Finnen (1886–1952) ja arkkitehti Armas Lindgrenin (1874–1929) ehdotus Kors, joka esitti ristiä kantavaa ratsastajaa. Ehdotusta kiitettiin taiteellisista ansioista, mutta aihetta ei pidetty sopivana vapaa-ajan viettämiseen yhdistettyyn Samppalinnaan.
Suihkukaivohanke jäi lepäämään vuosiksi, sillä itsenäistymisen ajan rauhattomat vuodet siirsivät sen toteuttamista. Myöhemmin suuri osa lahjoitusrahaston varoista hävisi sotaa seuranneessa inflaatiossa ja suunnitelmia oli muutettava.
Suihkukaivon uudeksi sijoituspaikaksi valittiin kirjaston edusta, ja Finneltä ja Lindgreniltä tilattiin uusi luonnos, jonka aihe sovitettiin nuoren tasavallan imagoon. Suihkulähteen huipulla, lilja-reliefein koristellun pylvään päässä, seisoo Suomen kansaa symboloiva leijona. Merihevoset ja näkinkengät muistuttavat Turun merellisestä merkityksestä.
Suihkulähteen graniitti- ja pronssiosat valmistuivat syksyllä 1922. Pronssiosat valoi kuvanveistäjä Arttu Halonen ja kivityöt teki hankolainen Aktiebolaget Granit. Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori Edwin Flinck (Linkomies) laati kilpailukomitean ohjeiden mukaisesti teoksen jalustaan latinankielisen kiitos- ja muistokirjoituksen G. A. Petreliukselle.
Turun ensimmäinen suihkukaivo valmistui kokonaisuudessaan keväällä 1924. Lahjoitusrahasto luovutti teoksen 13.5.1924 päivätyllä kirjeellä Turun kaupungille.
