Aurajokiranta

Aurajokiranta

Puusto: Historiallisina puulajeina Tuomaansillalta Tuomikirkkosillalle ovat vuorijalava, saarni, vaahtera, tammi ja puistolehmus, josta Aurasillalle puistolehmus ja vuorijalava. Auransillalta Martinsillalle puulajeina esiintyy puistolehmus, saarni, vuorijalava ja tammi, joiden joukossa on uudempaa historiallista lajistoa: vaahtera, hopeasalava sekä kartiojalava.

Sijainti kartalla

Tiesitkö, että…

  • Jokivarren puustoa on hoidettu aikojen saatossa erinäisin, myöhemmin hyödyttömiksi todetuin menetelmin. Heikkoja puita on vahvistettu kierreruuvein, lahovikaisia puita on täytetty betonilla ja oksan leikkuukohtien sienettymistä on estetty kuparilevyin.
  • Vesisiipat ja pohjanlepakot viihtyvät Aurajoen rannoilla.
  • Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisia puistoja löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.

Aurajokirannan historialliset puuistutukset ovat osa Aurajokirannan valtakunnallisesti merkittävää kansallismaisemaa. Joen molemmin puolin kasvaa rantapenkereelle istutetut jalopuurivistöt, jotka muodostavat Aurajokea reunustavan historiallisen puukujanteen. Kujanteen vanhin, Tuomiokirkkosillan ja Auransillan väliselle alueelle 1830-luvulla istutettu osuus koostuu pääasiassa puistolehmuksista ja muutamista vuorijalavista. Aurajokikujanteen nuorin osuus alkaa Auransillalta ja päättyy Martinsillan sataman puoleiselle alueelle ollen osa ”Engelin Esplanadien” historiallista kokonaisuutta. Tuomiokirkkosillan ja Tuomaansillan välinen osuus on pääasiassa luonnostaan kylväytynyttä puu- ja pensaskasvillisuutta.

Jokirannan ensimmäiset säilyneet puut on istutettu 1830-luvulla leskirouva Maria Wahlgrenin ja apteekkari Erik Julinin toimesta. Kaupunki ryhtyi istutustoimiin, kun maistraatti teki vuonna 1840 päätöksen hankkia Saksasta 100 puistolehmusta. Lehmukset eivät koskaan saapuneet Turkuun asti laivan haaksirikosta johtuen. Uudet lehmukset saatiin uponneiden tilalle vuonna 1842 ja puiston istutustöitä päästiin jatkamaan. Itäinen Esplanadi eli Aurajoen alajuoksun Auransillan puoleisen rannan puurivi Itäisellä Rantakadulla istutettiin vuonna 1861 alkaen suunnilleen nykyisen kaupunginteatterin kohdalta ja jatkuen suunnilleen nykyiselle Sotalaistenkadulle asti. Jokirannan puukujanteen puita uusittiin 1920-luvulla lahovikojen vuoksi. Kukkaistutusten historia ulottuu 1950-luvulle, jolloin jokivarteen tehtiin ensimmäiset kukkaryhmät.

Tiesitkö, että…

  • Jokivarren puustoa on hoidettu aikojen saatossa erinäisin, myöhemmin hyödyttömiksi todetuin menetelmin. Heikkoja puita on vahvistettu kierreruuvein, lahovikaisia puita on täytetty betonilla ja oksan leikkuukohtien sienettymistä on estetty kuparilevyin.
  • Vesisiipat ja pohjanlepakot viihtyvät Aurajoen rannoilla.
  • Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisia puistoja löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.