Porthaninpuisto

Porthaninpuisto

Hoitoluokka A1 edustusviheralue

Pinta-ala 7 100 m²

Puusto Osa Porthaninpuiston puista on peräisin 1830-luvulta ja niitä on pyritty suojelemaan. Puiston istutuksia on uusittu vaiheittain, muun muassa Vanhan Suurtorin laidalla olevan Kain Tapperin Ajan virta-taidetoksen pystyttämisen takia vuonna 2000 uusittiin kokonainen puurivi torin ja puiston rajakohdassa. Puistossa kasvaa muun muassa puistolehmuksia, vaahteroita, vuorijalavia, hevoskastanjoita, punasaarneja ja kaukasiansiipipähkinää.

Sijainti kartalla

Esite historiallisista puistoista
 

Yksi Turun vanhimmista puistoista on Porthaninpuisto Vanhan Suurtorin kupeessa. Ensimmäiset puistorakennustöt valmistuivat puistossa jo vuonna 1835. Kesäkuussa 1849 avattiin silloisen Nikolaintorin läntisen puiston keskellä Nils Henrik Pinellon rakennuttama paviljonki, joka sai vuonna 1864 väistyä sivummalle, kun paikalle pystytettiin Henrik Gabriel Porthanin patsas. Sekä Pinella että Porthan-monumentti – Suomen ensimmäinen julkinen veistos – muokkasivat puiston luonnetta merkittävästi. Vilkas seuraelämä Porthanin puistossa jatkui 1910-luvun taitteseen, jolloin Pinellan kohtalo oli vaakalaudalla. Toiminta Pinellassa jatkui kuitenkin lähes keskeytymättä, mutta kauppahallin valmistuttua pylväikön myymälätilat muuttuivat ensin varastoksi, sitten julkiseksi käymäläksi ja vuonna 1930 bensa-asemaksi, kunnes vuonna 1975 seuraelämä palasi pylväikön suojiin.

Porthaninpuisto ja Suurtori ovat tulleet valtakunnallisesti tunnetuksi joulurauhan julistuksesta, jolloin torille ja puistoon kerääntyy tuhansia kuulijoita seuraamaan tätä perinteeksi muodostunutta joulun avausta. Myös monet kesäiset suurtapahtumat, kuten taiteidenyö ja keskiaikamarkkinat, ovat löytäneet Porthaninpuistosta sopivan tilan kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Viime vuosina Porthaninpuistoa on kunnostettu ja entisöity vanhaa kartta- ja valokuvamateriaalia hyväksikäyttäen.

Turun vanhimmat puistot

Turun tunnetuimmat ja arvoikkaimmat historialliset keskustapuistot sijaitsevat Tuomiokirkon ja Vanhan suurtorin välisellä alueella. Puistojen vanhimmat istutukset ovat peräisin jopa 1830-luvulta. Alueen puistot olivat osa Kulttuuripääkaupunkipuistoa vuonna 2011, sillä Turku nimettiin myös Euroopan puupääkaupungiksi. Turun puuistutusten ja puutarhojen historia ulottuu satojen vuosien taakse ja usein sanotaan, että koko Suomen puutarhakulttuuri on itänyt Aurajokilaakson hedelmällisestä maaperästä. Vuonna 1828 vahvistettu asemakaava loi edellytykset vehreälle kaupunkirakenteelle ja julkisille kaupunkipuistoille.