Puolalanpuisto

Puolalanpuisto

Pinta-ala 2,8 ha

Puusto Puolalanpuistossa kasvaa vanhoja jalopuita kuten vuorijalavia, vaahteraa, puistolehmuksia ja tammia. Näiden lisäksi myös koivuja sekä havupuita (sembramäntyjä). Taidemuseon edustan hevoskastanjat ovat merkittävä puuryhmä. Erikoisuus ovat puiston ehytlehtisaarnet sekä Tuurintien vierustan rivi tylppäorapihlajia.

Sijainti kartalla

Tiesitkö, että...

  • Mäen itäisellä rinteellä sijaitsi keskiajalla Pyhän Yrjänän hospitaali. Hospitaaliin eristettiin spitaaliset, kunnes se 1570-luvulla siirrettiin Seilin saarelle.
  • Puolalanmäki – sen rakennuskanta yhdessä puiston kanssa – on valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kokonaisuus.
  • Puolalanmäen alueella pesivät kaupungin vilskeessä viihtyvät pikkulinnut kottarainen ja leppälintu.
  • Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisten puistojen kävelyreitti löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.

 

 

Puolalanmäki on yksi Turun keskusta-alueen merkittävimmistä rakennetun ympäristön kokonaisuuksista. Alun perin näköalapuistoksi perustetusta Puolalanmäen puistosta auenneet panoraamat ovat lopullisesti sulkeutuneet ympärille rakennettujen kerrostalojen myötä.

Puolalanmäen puiston pohjois- ja itäpuolta reunustavat 1900 –1920-luvuilla rakennetut kerrostalot ja muutamat puutalot. Puiston kaupunkikeskustan puoleisen sivun näkymälinjat on pääasiassa rakennettu umpeen 1960-luvulla. Puolalanmäen puiston kasvillisuus on pääosin tyypillistä 1900-alun lajistoa, erityisesti vanhoja suomalaisia puulajeja ja lajikkeita. Kuten jugendtyylin arkkitehtuurissa, haluttiin kansallisromantiikan hengessä myös puistokasvillisuudessa korostaa kansallista alkuperää.

Puolalanmäen puiston perustamistyöt aloitettiin vuonna 1889. Perustamisen alkuvaiheessa töitä tehtiin vähitellen ilman varsinaista istutussuunnitelmaa täyttämällä kallionkoloja ja suorittamalla vähäisiä puuistutuksia.
Vuonna 1898 puistoon rakennettiin portaita, kivikouruja ja lampia sekä istutettiin puita, pensaita ja perennoita. Vuosina 1900 – 1904 puistoon ajettiin täytemaata 1700 kuormaa ja käytäviä rakennettiin 972 metriä. Istutustöitä tehtiin vuosina 1901 – 1908 istuttamalla Puolalanmäelle puita 817, pensaita 344 ja perennoita 465 kappaletta. Valmistuessaan vuonna 1909 Puolalanmäen toteutus noudatteli mäkipuistona maisemapuutarhan ideaaleja. Puolalanmäen puiston istutuksia on korjailtu ja täydennetty myöhempinä vuosikymmeninä.

Vartiovuoren ohella myös Puolalanmäellä on tärkeä merkitys turkulaisten ylioppilaiden vappuperinteissä. Vapunaattona Puolalanmäki ja erityisesti Taidemuseon edusta muuttuu ylioppilaiden juhlapaikaksi, jossa valkolakit on painettu ylioppilaiden päähän jo vuodesta 1949. Myös lapset ovat olleet puiston aktiivisia käyttäjiä aivan alusta saakka – ensimmäinen leikkipaikka mäelle rakennettiin puiston perustamisen yhteydessä. Nykyisin mäellä sijaitsee kaksi kaupungin ylläpitämää leikkipuistoa. Talvisin Puolalanmäen kalliolla lasketaan mäkeä yli satavuotisen perinteen mukaisesti.

Tiesitkö, että...

  • Mäen itäisellä rinteellä sijaitsi keskiajalla Pyhän Yrjänän hospitaali. Hospitaaliin eristettiin spitaaliset, kunnes se 1570-luvulla siirrettiin Seilin saarelle.
  • Puolalanmäki – sen rakennuskanta yhdessä puiston kanssa – on valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kokonaisuus.
  • Puolalanmäen alueella pesivät kaupungin vilskeessä viihtyvät pikkulinnut kottarainen ja leppälintu.
  • Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisten puistojen kävelyreitti löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.

 

 

Kaupunginosa/Alue: