Samppalinnanpuisto

Samppalinnanpuisto

Pinta-ala: 8,2 ha

Puusto: Samppalinnanvuori on merkittävä kokonaisuus puuvartisia kasveja. Puistossa kasvaa kaikkiaan noin 80 puuvartista lajia, muun muassa paljon jaloja lehtipuita, kuten puistolehmuksia, vuorijalavaa, vaahteraa ja saarnia. Lisäksi puistossa kasvaa havupuuryhmiä, kuten sembramäntyjä. Maauimalan alueella kasvaa kookas keltapaju. Luostarivuoren koulun päädyssä kasvaa lehtosaarnen yksilehdykkäinen ”Diversifolia”-lajike.

Sijainti kartalla

Samppalinnanpuisto on Turun toisiksi vanhin mäkipuisto. Se on tunnettu näköalapaikoistaan, ravintolastaan sekä maauimalastaan.

Samppalinnanvuoren puistojen perustaminen alkoi 1860-luvulla. Tuolloin kunnallisneuvos Per Cerelius Rettig rakennutti vuoren pohjoisrinteelle ravintolan, jonka ympäristön suunnittelun toteutti ruotsalainen maisema-arkkitehti Knut Forsberg. Suunnitelma Samppalinnanvuoren Aurajoen puoleisesta rinteestä valmistui syksyllä 1865. Seuraavana vuonna kunnallisneuvos Rettig lahjotti rahaa rinteen kaunistamiseen. Varoista muodostettiin Samppalinnanrahasto, josta myönnettiin vuosittain summa puiston istutuksiin. Puiston rakentaminen aloitettiin nykyisen Olavinpuiston kohdalta, entisen huutokauppakamarin läheisyydestä, ja ravintolaa ympäröivä pieni näköalapuisto käytävineen valmistui 1870-luvulla.

Ensimmäisen kerran Samppalinnanpuistoa laajennettiin 1880-luvun lopulla. Suunnitelmat puiston laajentamisesta pohjoisrinteen istutuksin laati A.F. Rydberg. Suunnitelman mukaan Samppalinnan pohjoisrinne täytetään puu- ja pensasistutuksilla, joiden välissä mutkittelee polut sopiville näköalapaikoille. Rahoitus suunnitelman toteuttamiseksi järjestyi, kun kunnallisneuvos G. A. Petrelius lahjoitti Samppalinnarahastoon. Työt voitiin aloittaa vuonna 1895. Rinteessä yhä kasvavat lehmukset ja vaahterat ovat siis jo reilusti yli satavuotiaita. Samassa yhteydessä purettiin entinen huutokauppakamari, jolloin Olavinpuistoa kehitettiin edelleen.

Samppalinnan ylätasankojen puistojen perustaminen aloitettiin vuonna 1900 kaupunginpuutarhuri Mauritz Hammarbergin esityksen perusteella. Puiston täyttötöitä kesti kaikkiaan kolme vuotta vuoteen 1903 asti, jolloin sinne rakennettiin peli- ja leikkikenttä. Vuonna 1904 puistoon istutettiin 346 lehtipuuta, 176 havupuuta ja 326 pensasta, nurmikkoa kylvettiin 13 000 m2 ja käytäviä valmistui 778 metriä. Seuraavina vuosina istutuksia tehtiin samaa tahtia. Puiston rakentaminen kesti läpi koko 1910-luvun.

Samppalinnanpuisto rakennettiin 1900-luvun alun ihanteiden mukaisesti kaupungin keuhkoiksi ja terveyttä ylläpitäväksi keitaaksi, jossa tuli olla mahdollisuus fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hammarbergin puistosuunnitelman toteutus alkoi 1920-luvulla, jolloin muokattiin Tyttölyseon, Maanviljelysopiston ja Radioaseman ympäristöä

Nykyisen muotonsa Samppalinnanvuori sai 1950-luvulla. Uudistyöt valmistuivat vuonna 1956 vasta-avatun maauimalan ja sen ympäristön uudistamisen myötä. Tuolloin korjattiin myös puistoon johtavat Itäisen Rantakadun kiviportaat.

Tiesitkö, että…

  • Nykyisen maauimalan kohdalla sijaitsi 1900-luvun alussa keinotekoinen lampi, jossa kaupunkilaiset kävivät virkistäytymässä kesäisin.
  • Erityisen vilkasta Samppalinnanpuiston rakentaminen oli vuonna 1908, jolloin puistoon ajettiin noin 20 000 kuormaa täytemaata.
  • Vuonna 1929 puisto toimi Turun kaupungin 700-vuotisjuhlien yhteydessä järjestettyjen messujen päänäyttämönä.
  • Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisten puistojen kävelyreitti löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.
Kaupunginosa/Alue: