Tuomaanpuisto

Tuomaanpuisto

Pinta-ala: 2,2 ha

Puusto: Puulajeista on edustettuina puistolehmus, tammi, vuorijalava, euroopan- ja siperianlehtikuusi, tsaarinpoppeli. Et voi olla huomaamatta valtavaa tsaarinpoppelia puiston sisäänkäynnin lähellä.

Sijainti kartalla

Tiesitkö, että…

  • Tuomaanpuistossa sijaitsee tsaarinpoppeli, joka oli Suomen suurin puistopuu ennen kuin toinen sen rungoista repesi myrskyssä 2016. Puun ympärysmitta oli vuoden 2008 mittauksessa 670 senttimetriä. Kyseisen puun jäljelle jääneestä osasta tehdään 2017 kesän aikana ympäristötaideteos.
  • Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisten puistojen kävelyreitti löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.

Tuomaanpuisto sijaitsee Turun historiallisella 1800-luvun lopussa perustetulla Kasarmilla, Aurajoen itäpuolella Turun keskustan koillislaidalla. Seutu tunnettiin tätä ennen Piispanpeltona, sillä se oli 1300-luvulla hankittu piispan viljelysmaaksi.

Kasarmin puisto (nyk. Tuomaanpuisto) perustettiin alun perin maisematyyliseksi kävelypuistoksi sekä kasarmin upseerikerhon ja sairaalan edustan puistoksi. Kaunis ja vehreä varuskunta-alue rapistui 1900-luvun alun vuosikymmeninä, mutta nousi uuteen kukoistukseen 1920–30-luvuilla.

Toisen maailmansodan päätyttyä kasarmialue jäi hoitamatta, joten myös puiston kunto heikkeni 1950- ja 60-luvuilla. Vuonna 1953 kasarmin puisto nimettiin virallisesti Tuomaanpuistoksi Suomen piispana vuosina 1220–1245 toimineen Piispa Tuomaan mukaan. Alue siirtyi kokonaisuudessaan Turun yliopistolle 1970-luvulla ja sen kehittämisestä järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Matti Nurmela. Kyseisten suunnitelmien perusteella alueen vanhaa rakennuskantaa purettiin, puistoa reunustavasta huonokuntoisesta kuusiaidasta luovuttiin ja historiallisen maisemapuiston käytävälinjauksia ja kasvistoa raivattiin radikaalisti.

Historiallinen Tuomaanpuiston alue jakaantuu kahteen maisemallisesti erilliseen osaan: historiallisen kasarmipuiston alueeseen sekä sitä vierustavaan kallioiseen lehtometsään. Historiallisen puisto-osan maisemaa dominoivat jättikokoiset tsaarinpoppelit. Yksi niistä oli syksyyn 2016 asti Turun suurin puistopuu ja Suomen toisiksi suurin tsaarinpoppeli. Muita Tuomaanpuiston vanhoja lajeja ovat syreenit, jasmikepensaat sekä monet jalot lehtipuut, kuten puistolehmukset, vuorijalavat, saarnet, tammet ja vaahterat.

Historiallisen kasarmipuiston alueella sijaitsee kaksi julkista veistosta sekä 1970-luvun lopulla puistoon perustettu leikkipuisto ja tenniskenttä. Alueella on myös kaksi vanhaa puukasarmin rakennusta, sairaalarakennus ja jääkellari, jotka ovat Turun yliopiston omistuksessa ja käytössä.

Tuomaanpuiston alueen metsäinen osa sijaitsee korkealla kukkulalla, joka on pääasiassa rehevää lehtometsää ja avokallioita. Alueella on runsaasti luontoarvoja, mm. harvinaisia hyönteislajeja. Metsäalueen lävitse kulkee polku ja kukkulan korkeimmalta paikalta avautuvat näkymät niin yo-kylään, Tuomiokirkolle kuin Aurajoen yli Raunistulaan.

Tiesitkö, että…

  • Tuomaanpuistossa sijaitsee tsaarinpoppeli, joka oli Suomen suurin puistopuu ennen kuin toinen sen rungoista repesi myrskyssä 2016. Puun ympärysmitta oli vuoden 2008 mittauksessa 670 senttimetriä. Kyseisen puun jäljelle jääneestä osasta tehdään 2017 kesän aikana ympäristötaideteos.
  • Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisten puistojen kävelyreitti löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.
Kaupunginosa/Alue: