Vartiovuorenpuisto
Vartiovuori
Pinta-ala: 7,2 ha
Puusto Vartiovuorenpuistossa kasvaa yhteensä yli seitsemänkymmentä puuvartista lajia, joista harvinaisimpia ovat hollanninjalava, ontarionpoppeli, taiganvirpiangervo ja kiinansyreeni. Puuston enemmistö on lehtipuuta, niistä metsä-vaahtera ja puistolehmus tavallisimpia. Lehtipuut reunustavat puistokäytäviä ja havupuut kasvavat pieninä ryhminä puiston keskiosissa, esimerkkeinä metsäkuusi ja sinikuusi. Puiston vanhimmat puut ovat reilusti yli satavuotiaita, ja puistoon ei ole pitkään aikaan istutettu uusia puita.
Vartiovuorenpuisto on maamme vanhimpia sekä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia kaupunkipuistoja. Vartiovuori oli 1800-luvun alussa Turun muiden kukkuloiden tavoin paljasta kalliota ja kivikkoa. Kalliosta oli louhittu vuosisatojen aikana kiveä kaupungin rakentamiseen ja mäellä kasvanut puusto oli hakattu polttopuiksi. Kun vuoden 1827 kaupunkipalon jälkeen Turussa alettiin puhua paljaiden ja karujen mäkien vehreyttämisestä ja uudessa Engelin asemakaavassa korostettiin puuistutusten merkitystä paloturvallisuudelle, oli Vartiovuori Turun kukkuloista ensimmäinen, joka sai istutuksia rinteilleen.
Vartiovuoren ensimmäiset istutustyöt tehtiin 1840–50-lukujen aikana. Istutustöitä johtivat turkulaiset porvarit maistraatin hyväksymien urakkatarjousten perusteella. Rakentaminen oli hidasta, sillä kallioiseen maastoon kuljetettiin multaa hevoskyydillä ja jyrkille rinteille jalkaisin. Vuoteen 1854 mennessä Vartiovuorelle oli istutettu puu- ja kukkaryhmiä, rakennettu luonnonkiviportaita ja terasseja, sijoitettu penkkejä sekä luotu näköalatasanteita kaupunkiin.
Vuonna 1873 tehtiin laajempi puistosuunnitelma, joka toteutui lopulta vain osittain. Rakennuksista toteutui ainoastaan vuonna 1877 mäen ylärinteeseen rakennettu kesäravintola ”Tutis”, joka purettiin vuonna 1964. Vartiovuoren puiston perustamistyöt saatiin päätökseen 1890-luvun lopulla, minkä jälkeen puistoa on laajennettu monta kertaa sen reuna-alueilta. Myös joitakin käytävälinjoja on muutettu.
Ruotsinkieliset ylioppilaat viettivät ensimmäisen kerran vappujuhlaa Vartiovuorenmäellä vuonna 1919. Välillä vappua juhlittiin Kupittaalla, mutta vuodesta 1925 ylioppilaat ovat juhlineet vappua yhtäjaksoisesti Vartiovuorenmäen vappupiknikillä. Turun Työväenteatterin Kannatusyhdistyksen kesäteatteritoiminta siirtyi Vartiovuorelle Luostarinmäen viereen kesällä 1954, jolloin puiston itäosaan pystytettiin Turun kesäteatterin katsomorakennelma. Katsomo uusittiin vuonna 2000.
Nykyään Vartiovuorenpuisto on kesäisin suosittu paikka pitää piknikiä, ulkoilla tai pelata pihapelejä. Päivittäin, ympärivuotisesti puisto palvelee paikallisia asukkaita hiljaisena läpikulkureittinä, lenkkipolkuna ja lasten leikkipaikkana.
Tiesitkö, että...
- Vartiokujalta sekä Teininkujalta observatorion suuntaan johtavien kulkuväylien varteen on pystytetty kylttejä kertomaan esihistoriallisen ajan merenpinnan korkeuksista. Vartiovuori on ollut ensimmäisiä merestä paljastuneita saaria nykyisen Turun alueella.
- Vartiovuorenpuisto on valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kokonaisuus.
- Ennen Turun 1827 paloa ja ennen kuin Vartiovuori istutettiin kauttaaltaan mäkipuistoksi, pyörivät kaiken ikäisen kaupunkilaiset vuoren etelärinteillä sijainneen Surutoin-huvipuiston karuselleissa ja nauttivat Gadolinin entisen puutarhan vehreydestä.
- Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisten puistojen kävelyreitti löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.