Kylämäen emäntäkin odottaa jo hiihtoviikkoa ja pientä vapaahetkeään - 50-luvulla se olisi ollut mitä luultavimmin sunnuntaiaamu, navetassa käynnin ja ruokailun jälkeen - suurella jännityksellä. Pitkään harkittuaan hän on elämänsä ensimmäistä kertaa päätynyt ostamaan uudet hiihtohousut ─ ei kaupasta tai ompelijalta, vaan postimyyntikuvastosta! Anttilan postimyyntikuvaston tuotteisiin suhtauduttiin vielä tuolloin mitä suurimmalla varauksella. Voiko niin huokealla hinnalla ja vaatteita sovittamatta saada käypää ja hyvää? Toivottavasti postilähetys saapuu siis turvallisesti perille ja on reklaamissa luvattua korkealuokkaista laatua. #kuralankylämäki #isokohmo #hiihtohousut #kuralabybacke #hiihtoloma #anttilankuvasto #postimyyntihiihtarit #jännitystäilmassa P.S. Tämän tekstinpätkän ja lisää hiihtoloma-asiaa 1950-luvulta löydät Turun museokeskuksen Kulttuuriblogista, https://www.turku.fi/blogit/kulttuuriblogi/hiihtoloman-viettoa-1950-luvu... Onko sinulla hyviä muistoja hiihtolomasta? Oliko hiihtarit hienot, monot makeat?

Sipin päivänä, 15. helmikuuta, ajatus karkaa kanoihin, Kuralan kesäisiin kotkottajiin. Ennen vanhaan oli Varsinais-Suomessa tapana, että kanat pääsivät Sipin eli Sigfridin päivänä ensi kertaa sydäntalven jälkeen kunnolla ulos jaloittelemaan. Jos räystäiltä tippui tuolloin jo hyvin vettä, se oli suotuisa enne: ”Niin monta munaa kana munii, kuinka monta tippaa se saa Sipin päivänä räystään alta.” Kevään ensimmäistä kananmunaa ei syöty, vaan se piilotettiin veräjän alle, jotta karja saisi tulevana kesänä laiduntaa turvassa susilta ja karhuilta. Karjaa myös suojattiin kiertämällä sitä ympäri kananmunan kanssa. Sen jälkeen muna vietiin muurahaispesään lahjaksi metsänhaltijalle. #Kuralankylämäki #kanat #sipinpäivä

YSTÄVÄNPÄIVÄ 14.2. Valentinuksen päivä on Keski-Euroopassa ikivanha juhla ja osa kansanperinnettä. Katolisessa pyhimyskalenterissa helmikuun 14. on vuodesta 350 lähtien ollut omistettu pyhälle Valentinukselle, kihlautuneiden ja rakastuneiden pyhimykselle. Alkuperää sille, miksi juuri Valentinus suojelee rakkautta, ei tiedetä tarkoin. Erään legendan mukaan Valentinus vihki roomalaisia sotilaita avioliittoon ja joutui näin itse hankaluuksiin: sotilailla ei ollut lupa mennä naimisiin, koska katsottiin, että naimisissa oleminen asettaisi kotiväen sotimisen edelle. Rinnakkaisen legendan mukaan Valentinus agitoi sotilaita kieltäytymään asepalveluksesta kertomalla kotielämän houkutuksista. Rikos oli niin paha, että hän menetti päänsä. Kolmannen legendan mukaan Valentinuksen päivä perustettiin pakanallisen lupercatia-juhlan tilalle – tässä pakanallisessa juhlassa alastomat susimiehet juoksivat ympäri kaupunkia ja läimivät ohikulkijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Kirkko vaihtoi pakanallisen sisällön kristilliseksi, ja uusi perinne alkoi pitkän kulkunsa. Suomeen Ystävänpäivä tuli Yhdysvalloista Valentine’s Dayn kopiona. Ystävänpäivän vieton aloitti1980-luvun alussa Tampereen sydänyhdistys, ja Suomen kalenteriin päivä lisättiin 1987. Meillä ystävänpäivänä muistaminen kohdistetaan ystäviin eikä niinkään rakastettuihin kuten Yhdysvalloissa. Ystäviä on muistettu korteilla ja pienillä lahjoilla. Sydänystävääsi – tai mielitiettyäsi - voit ilahduttaa myös itsetehdyillä ihanuuksilla: kuvassa käsintehtyjä kipsisydämiä Kuralan maisemissa.

Taitotiistaissa taiteillaan! Tällä kertaa kipsistä ja pellavakankaasta. Tisdagsverkstad: linnetyg och gips, kl. 13- 17.30. #taitotiistai #tisdagsverkstad #kuralankylämäki #kuralabybacke #kulttuuriaturussa #åbokultur #pellavaa

Lue tuoreimmasta blogikirjoituksesta miten hiihtolomaa vietettiin 1950-luvun tyyliin. Ulkoiluun keskittyvällä lomalla ja varsinkin hiihtäessään lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä palatakseen taas loman jälkeen koulutyöhön sekä sielullisesti että ruumiillisesti virkistyneinä ja vahvistuneina.

Tänään taitotiistaissa klo 13-17.30 ikuistetaan vanhoja aarteita - pellavakankaiden pintakuviot siirretään valkoiseen saveen. Kaulimalla pikkulautasia, laattoja ja rasiota. #taitotiistai #kokeiluverstas #kuralankylämäki #tisdagsverkstad #försöksverkstad #kuralabybacke

Taitotiistait Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaalla tiistaisin klo 13-17.30. Tekemisen iloa vaihtuvin teemoin kaiken ikäisille! Tammikuussa on uusiokäytetty joulukuusi, ja kevätkuukausina taiteillaan: luvassa mm. piirtämistä, maalausta, kipsitöitä ja savitöitä. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy! Huomaathan, että taitotiistait eivät ole ryhmille. Tule sen sijaan rohkeasti yksin tai yhdessä kaverin, tuttavan, lapsen, mummin, kummin, läheisesi kanssa! https://www.turku.fi/tapahtuma/ti-01292019-1300-taitotiistai

Kuralan Kylämäki tänään aamulla - ja nyt on jo valoisaa! Erinomaisten ulkoilumaisemien ohessa Kylämäellä on talvikaudellakin ohjelmaa, mm. taitotiistait, kursseja sekä jokaisen kuukauden viimeisen viikonlopun avoin työpaja Verstaalla. Pian ovat tulossa myös hiihtolomapäivät! Tänä viikonloppuna la & su 26.–27.1. kello 13 -17 tehdään Kokeiluverstaalla saviveistoksia ja –reliefejä. Kevätkauden ensimmäisessä avoimessa viikonlopussa muovataan pienoisveistoksia ja seinäreliefejä aiheena Pohjolan talven eläimet. Työpajamaksu: 8 euroa. Valmiit teokset jäävät poltetavaksi ja ne voi hakea noin kolmen viikon päästä. #kuralankylämäki #kuralabybacke #kulttuuriaturussa #åbokultur Öppna veckoslutsverkstäder i Försöksverkstaden kl. 13–17. Sista veckoslutet i månaden ordnas öppna skaparglada veckoslutsverkstäder på olika teman. Verkstäderna lämpar sig såväl för barn som vuxna. Avgiften varierar mellan beroende på temat: 3,50 € /8 €. 26–27.1 har vi temat Lerskulpturer och -reliefer. Formgivning när den är som bäst: vårsäsongens första veckoslut gör vi personliga statyetter eller -reliefer på temat djur och vinter! Färdiga arbeten kan hämtas efter bränning om ca tre veckor. Verkstadsavgift: 8 euro.

Millainen sää teillä päin oli Heikinpäivänä 19.1.? Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaan paavalinkukkakin sen tietää…että säätila vaihtuu Heikkinä! Jos silloin on pakkasta, niin Paavalina on leutoa ja päinvastoin. ”Jos henrikki helpottaa, niin paavali paukuttaa,” sanottiin Naantalissa. Heikin päivänä karhu kääntää kylkeä ja kysyy: "Joko on yö puolessa, nälkä suolessa?" – ainakin kesälahtelaiset karhut kuuluvat tekevän niin. Heikki taittaa talven selän eli kohti kesää ollaan menossa. Tätä tehtävää tehostettiin kehottamalla lapsia juoksemaan ympäri kylää kelloja kilistäen ja rumpuja paukuttaen. Lapset löivät kurikalla talojen seinään talven selän katkeamisen merkiksi.

Virkistävää suolaa jaloille, viimeiset kuusenhavut kiertoon, väripadasta sävyä villaan... Taitotiistai kello 13-17.30! Återanvändning av julgranen: fotbadsalt, tygtryck och färgning! #kuralankylämäki #taitotiistai #kuusikiertoon #kuralabybacke #tisdagsverkstad #julgransåteranvändning

"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi," tavataan sanoa. Nuutinpäivä on tätä nykyä 20 päivää joulusta ja se päättää joulun juhla-ajan. Joulunajan päättyminen vakiintui Suomessa Nuutinpäivään 13.1. vuonna 1708, vanha Nuutti eli loppiainen päätti joulun jo viikkoa aikaisemmin, 7.1. Varsinais-Suomessa ja Hämeen etelä- ja lounaisosissa nuuttipukit / nuuttiparonit seurueineen kiersivät talosta taloon joulurääppiäisiä etsimässä. Hurjiin asuihin ja pelottavasti naamioituneina aikamiehet ja naiset keräsivät taloista joulusta jääneitä herkkuja – ja erityisesti olutta. Nuutin seurueelle piti joka talosta löytyä jotain apetta ja olutta, josta kiitettiin sekä isäntää että emäntää. Mutta mitä, jos tarjottavaa ei löytynyt? Silloin isäntäväki sai kuulla pilkkalaulun, menetti sahtitynnyrinsä tapin, sai sauvasta ympäri korvia tai sitä uhattiin talkooväen menetyksellä – eri tavalla eri paikkakunnilla. Esimerkiksi Somerniemellä tyhjän antajalle lausuttiin: ”Rapa on sun tynnyrisäs koko joulun ollu, ja enkä ole sun lihas murenaa ja voitas nährä saanu. Kaikki hyvii taloi, ja yks on paska, kunnes nyt tynnyrin pesijälle ryyppii antaa jaksa. Et sinä minuu ensi kesän elopellol näe.” Jos nuuttipukki ei käynyt jossain talossa lainkaan, se oli talolle häpeäksi. Joillain paikkakunnilla nuuttiseurueen kirjuri merkitsi talojen ovenpieliin oliko talosta saatu saalista vai ei. Haarikan kuvien määrä talon oven pielessä kertoi kuinka varakkaasta talosta oli kyse. Nuutin jälkeen talosta korjattiin kaikki joulukapistukset pois ja arjen askareet voitiin taas aloittaa. Kuvan Nuuttipukki kävi Luostarinmäellä heittämässä joulukuuset pois. Onko sinulla kokemuksia nuuttipukeista, tai oletko itse ollut nuuttipukkina?