|
Sisältö
« Takaisin edelliselle sivulle 5.1.2012 
Huoletonta tunnelmavaloa talven pimeyteenPimeän kaamoskauden aikana monessa kodissa kaivetaan esiin kynttilät ja koristevalot tuomaan tunnelmallista, pehmeää valoa talven harmauteen. Parilla muistisäännöllä elävän tulen käsittelemisestä saadaan myös turvallista ja tuli pysyy hallinnassa. Turvallisen tunnelmavalon muistisäännöt:- Hanki paloturvallisia kynttilöitä, roihuja ja kynttilänalustoja. Puinen kynttilänjalka tai kankainen koristemansetti voi syttyä helposti palamaan, kun kynttilä palaa loppuun saakka Tarkista aina, että kynttilässä on mukana käyttöohjeet.
- Valitse palamattomasta materiaalista valmistettu, tukeva kynttilänjalka. Turvallinen kynttilänjalka on metallia, lasia, posliinia tai kiveä ja kynttilä pysyy siinä tanakasti paikoillaan.
- Sijoita kynttilät järkevästi niin, että kynttilöiden välisen etäisyys on vähintään 5cm. Liian lähekkäin sijoitetut tuikut voivat roihahtaa yhteiseen liekkiin, josta voi syttyä tulipalo. Kynttilää ei myöskään saa sijoittaa vetoisaan paikkaan.
- Älä liikuta palavaa kynttilää.
- Sytytä varoen. Hyvälaatuinen sytytin on turvallisin valinta. Vaikka tulitikkujen laatua valvotaan, suurissa tuotantoerissä voi päästä läpi huonolaatuisia puntteja. Tulitikuilla sytyttäessä raapaise aina itsestä poispäin.
- Tulta ei saa jättää vahtimatta.
- Sammuta huolellisesti, mieluiten tukahduttamalla. Älä kumarru kynttilän ylle sammuttaessasikaan, sillä hiukset tai vaatteet voivat syttyä palamaan.
- Ulkotuletkin vaativat valvontaa. Ulkotulia ei saa jättää yksikseen palamaan: roihut kevenevät palaessaan ja lentävät helposti tuulen mukana liian lähelle rakennusta tai pihapensaaseen, joka voi syttyä palamaan. Ulkotulet tulisi sijoittaa siten, että etäisyys kulkureiteistä olisi vähintään kolme metriä ja rakennuksista 3–5 metriä, tulen koosta riippuen. Jätkänkynttilää suositellaan poltettavan reilun kymmenen metrin etäisyydellä, koska kynttilöistä lentää kipinöitä pitkällekin.
- Tarkista koristevalot aina ennen käyttöä. Usein joulu – ja koristevalot ovat olleet käyttämättömänä pidemmän aikaa, joten valojen lamput kannattaa tarkistaa aina ennen käyttöönottoa, ja vaihtaa uudet rikkoutuneiden tilalle. Valojen sijoittelussa tulisi huomioida, etteivät jouluvalot ole kiinni ikkunaverhoissa. Vahingon välttämiseksi koristevalotkin on syytä sammuttaa aina kotoa lähtiessään.
Varaudu vastuullisesti, hanki sammutuspeiteSammutuspeite on hyvä sijoitus kodin turvallisuuteen. Keittiössä se on esimerkiksi oiva apu silloin, kun hellan ääressä alkaa kokkailut roihuta. Suositeltavaa on hankkia suurehko peite, kooltaan vähintään 120 cm x 180 cm. Sammutuspeitteen kuuluisi olla tukevasti kiinnitettynä ja paikassa, jonka jokainen perheenjäsen tietää. Yleisimpiä syitä kynttiläpaloihin (SPEK) | + Keinoja estää palo | - Verhot syttyvät palamaan, koska kynttilä tai lyhty on asetettu liian lähelle. | + Kynttilä sijoitetaan vain avoimeen paikkaan. Vieressä tai yläpuolella ei ole mitään, mikä voisi syttyä tuleen tai lämmettyään taipua kynttilän päälle. | - Puinen kynttilänjalka tai kankainen koristemansetti syttyy palamaan, kun kynttilä palaa loppuun saakka. | + Kynttilänjalka on metallia, lasia, posliinia tai kiveä ja kynttilä pysyy siinä tanakasti. Mansetteja ei käytetä. Kynttilä sammutetaan ennen kuin se on palanut loppuun. | - Vieri viereen asetellut tuikkukynttilät kuumentavat toisiaan. Lämpö nousee, joten tuikut syttyvät palamaan yhdellä suurella liekillä (allaspalo). Palo leviää pöytään tai lähellä olevaan materiaaliin. | + Tuikut asetetaan palamattomalle ja lämpöä eristävälle alustalle, vähintään 5 cm:n etäisyydelle toisistaan. Jos allaspalo syttyy, se tukahdutetaan esimerkiksi sammutuspeitteellä tai matolla. Vettä ei missään nimessä saa käyttää. | - Kynttilälyhty on liian umpinainen ja pieni. Koko kynttilämassa kuumenee ja roihahtaa tuleen. Liekit nousevat korkeiksi, ja palo leviää ympäristöön. | + Kynttilälyhty on palamatonta ainetta ja vähintään noin litran kokoinen, ja siinä on riittävästi tuuletusaukkoja, jotta se ei kuumene liikaa. | - Kynttilälyhtyä tai tuikkua poltetaan muovisen parvekekalusteen päälle. Lyhty kuumentuu tai kaatuu ja sulattaa kalusteen, jolloin tuli leviää kalusteeseen. | + Parvekekynttilää poltetaan turvallisessa lyhdyssä, joka kiinnitetään vahvasti riippumaan tai asetetaan palamattomalle alustalle niin, että tuuli ei pääse kuljettamaan sitä. | - Tuuli lennättää huonosti sijoitetun tai palaessaan keventyneen ulkotulen pensaaseen, aitaan tai rakennuksen seinustalle, joka syttyy palamaan. | + Ulkotuli asetetaan tukevasti lumihankeen, hiekkaan tai palamattomaan, raskaaseen astiaan. Tulet sijoitetaan koosta riippuen 3–5 metrin etäisyydelle palavasta aineesta sekä kulkuteistä. Jätkänkynttilät on pidettävä jopa 10 metrin etäisyydellä, koska niistä lentää kipinöitä pitkälle. | - Ilotulitteiden varomaton käyttö aiheuttaa joka vuodenvaihde myös useita rakennuspaloja. | + Ilotulitteita käytetään vain aukealla paikalla riittävän etäällä rakennuksista. Raketeille on kunnolliset lähetystelineet. Maasta ammuttavat tulitteet tuetaan esimerkiksi lumella, hiekalla tai |
suomenkielinen versio | svensk version Sivua viimeksi päivitetty 5.1.2012 15:06 ja sivu on julkaistu 5.1.2012 8:54
|
