18.12.2012

Turun lähiöiden suunnittelijoista selvitys

Lähiörakennustenkin arkkitehtuurissa omat erityispiirteensä

Yllä: Lähiöillä on identiteettinsä - niissä on asuttu jo yli sukupolvien. Lähiöt ovat muistettuja maisemia, lapsuuden leikkipaikkoja ja mummoloita.

Yllä: Hepokullassa ajan kuva on hienosti säilytetty. Julkisivujen kunnostuksissa on pysytty alkuperäisissä materiaaleissa ja väreissä ikkunakehyksiä myöden. Kuvassa Vahteran toimiston 1960-70 -lukujen vaihteessa suunnittelemia taloja, joissa valkoisen betonipinnan kontrastina vahvat nauhamaiset ikkunalinjat.  Kuvat Samuli Saarinen

Lähiö on Turussa yleisin asuinaluetyyppi, sillä 40 prosenttia turkulaisista asuu lähiössä. Ympäristö- ja kaavoitusvirasto on laatinut selvityksen Turun lähiörakennusten arkkitehtonisista ominaispiirteistä.

Lähiöt ovat rakentuneet lyhyessä ajassa, teollisin ja melko yhtenevin ratkaisuin. Selvityksestä ilmenee, että lähiöarkkitehtuuri ei kuitenkaan ole yksipuolista, vaan nähtävissä on ajallisia, paikallisia ja suunnittelijakohtaisia erityispiirteitä.

Turun lähiöiden rakentaminen alkoi Patterinhaasta ja Iso-Heikkilästä 1950-luvulla. 1960-luvulla käynnistyi mm. Hurttivuoren, Vienolan ja Uittamon rakentaminen.  Aluerakentaminen huipentui 1970-luvun puoliväliin tultaessa, minkä jälkeen rakentamisen painopiste siirtyi kaupunkirakenteen täydentämiseen.

Lähiöt ovat kulttuuriperintöä

Lähiöiden kulttuuriset ja maisemalliset arvot ovat tulossa yhä tärkeämmiksi. Lähiöt kun ovat monessa mielessä merkittävä vaihe rakentamisen historiassa. Aikaisemmin anonyymeinä pidetyt lähiöt ovat muuttuneet kotiseuduiksi, joilla on oma identiteetti ja tunnistettavat ilmeensä. Erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeä osa lähiöiden uudistamisen suunnittelua. Nyt valmistunut selvitys palveleekin erityisesti julkisivukorjausten suunnittelua ja kaupunkikuvaan liittyvää arviointia.

Yleiskaavatoimistossa työskentelevän Jimi Antikaisentekemässä selvityksessä ovat mukana Turun lähiöt 1980-luvulle saakka. Pääpaino on 1960–1970-lukujen tuotannossa. Tarkemmassa esittelyssä ovat tuotteliaimpien tekijöiden kohteet. Mukana ovat mm. suunnittelu- ja arkkitehtitoimistot  Vahtera, Pitkänen, Ehojoki, Puolimatka, Sarainmaa ja Kahra. Vielä tuolloin kaupungin omaa rakennussuunnittelua harjoittanut talorakennusosasto piirsi lähiöihin erityisesti julkisia rakennuksia. Rakennusliikkeilläkin on ollut merkittävä vaikutus rakennusten ulkoasuun. Turun lähiöiden rakentajina tunnetaan mm. Kivikartio, Urakoitsijat / Hartela, R Järvinen, Puolimatka ja Rakennus-Ruola.

• Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet-raportti (pdf 4.6 mt) voi ladata  tästä. Raportti on myynnissä (7 €) Turku-Pisteessä os. Puolalankatu 5.

Lisätietoja suunnittelija Samuli Saarinen ja suunnitteluavustaja Jimi Antikainen

Turun lähiöt 1980-luvulle asti, aloittamisvuodet ja pääasialliset suunnittelijat:

• Patterinhaka–Iso-Heikkilä 1954: Ehojoki, Kahra
• Luolavuori (Liisankatu) 1959: Salokannel, Laitsalmi–Salokannel
• Hurttivuori 1964: Toivonen, Ehojoki, Kahra
• Uittamo 1964: Sarainmaa, Puolimatka, Ehojoki
• Kurala 1965: Ehojoki, Pitkänen, Puolimatka
• Pansio 1965: Talorakennusosasto, Vahtera, Sarainmaa, Haroma
• Vasaramäki 1965: Laisaari, Pitkänen
• Vienola 1965: Vahtera
• Luolavuori (Rätiälänkatu) 1966: Salokannel, Pitkänen
• Luolavuori (Luolavuorentie) 1966: Kahra, Rantanen
• Nättinummi 1966: Ehojoki
• Suikkila 1966: Pitkänen
• Jaanintie–Ylännekatu 1966: Kahra, Salokannel
• Petrelius 1967: Ehojoki
• Ilpoinen 1968: Kahra
• Jyrkkälä 1968: Vahtera
• Perno 1968: Vahtera, Sarainmaa
• Hepokulta: 1969 Vahtera
• Lauste 1969: Puolimatka
• Laukkavuori 1970: Ehojoki
• Runosmäki 1970: Pitkänen, ATR, Sarainmaa
• Härkämäki 1976: Vahtera
• Varissuo 1976: mm. Ehojoki, Pitkänen, Vahtera, Sarainmaa, Puolimatka
• Koivula 1983: mm. Sarainmaa, Casagrande, Vahtera
• Harittu 1985: mm. Schauman, Optiplan
• Halinen 1989: mm. Sigge, Casagrande–Haroma, Vahtera, Lukander, Saarinen