Turun kaupunkiseudun Paras-hankkeen eteneminen

• Paras-puitelaki (voimaan 23.2.2007): Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne ( 1 § ).

Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ( 5 § ).

• Turun kaupunkiseudun kaupunkiseutusuunnitelma (doc) ministeriöille 31.8.2007 oli silloisten kaikkien kaupunkiseudun kuntien valtuustojen yksimielisesti hyväksymä.
  
• Kaupunkiseutusuunnitelmien (KPS) asiantuntija-arvioinnin loppuraportti, Helsinki 2008:

”Seudun nykyinen kuntarakenne vaikeuttaa keskuskaupungin järkevää kehittämistä. Vuoden 2009 alussa toteutuvat useat kehyskuntien kuntaliitokset ovat askel kohti puitelain tavoitetta elinvoimaisesta ja toimintakykyisestä sekä eheästä kuntarakenteesta ja työssäkäyntialueesta muodostuvasta kunnasta. Ne eivät kuitenkaan vielä sellaisenaan johda työssäkäyntialueen ja kuntien välisen kilpailun kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.”

• Turun kaupunginhallituksen päätös 17.12.2007 § 758:

Ehdotus kuntarakennetarkastelun tekemisestä esitettiin Turun työssäkäyntialueen Paras-kunnille Auralle, Kaarinalle, Liedolle, Naantalille, Raisiolle, Ruskolle, Paimiolle ja Sauvolle. Kuntarakenneselvitystyössä mukana olevien kuntien kanssa sovitaan ajallisesti sisäasiainministeriölle tehtävästä selvityshenkilöesityksestä.

• Turun kaupungin kirje em kunnille 3.3.2008:

”Turku toivoo kunnaltanne kokonaisvaltaista kannanottoa kuntanne osallistumisesta kuntarakennetarkastelun tekemiseen Turun kaupunginhallituksen päätöksen esittämässä viitekehyksessä. Pyydämme vastauksia kunnilta kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä.”

Päälinjoiltaan kuntien vastaukset olivat samansuuntaisia:

1) valmiita tukemaan Turun valtiovarainministeriölle tekemää ehdotusta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityiskustannusten rakenneselvityksen tekemisestä.
2) em. selvityksen jälkeen kunnat arvioivat kuntarakennetarkastelun tarpeellisuutta. Vastauksia tähän ei ole tullut.

• Turun kaupungin esitys suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityiskustannusten selvittämiseksi valtiovarainministeriölle 3.3.2008:

”Turun kaupunki esittää, että valtiovarainministeriö asettaisi työryhmän tai selvityshenkilön, jonka tehtävänä on valmistella ja luoda edellytyksiä Paras-hankkeen toisen vaiheen onnistumiselle laatimalla keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä asiantuntijaselvityksen käyttäen Turkua ja Turun seutua pilottikohteena.”

• Kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisia vuorovaikutus- ja kehitystekijöitä selvittäneen asiantuntijatyöryhmän raportti (ns. Meklinin työryhmä), 2009:

Turun kaupunkiseudun yhteistyön suunta on vielä hahmottumaton. Kaupunkiseudun kunnat eivät näe seutunsa kokonaisetua ja seudun hyötyä omalle kunnalleen. Turun kaupunkiseudulla vapaaehtoisuuteen pohjautuva yhteistyön malli ei ole tuonut yhteistä tahtotilaa eikä kehittämissuuntaa.

Asiantuntija työryhmä näkee, että Turun seudun kuntien yhteisen tahtotilan kartoittamiseksi ja mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi tulisi seudulle asettaa yhteistoimintaa kartoittava sel-vityshenkilö.

• Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (pdf), marraskuu 2009/ hyväksytty toukokuussa 2010
• Toimiva kaupunkiseutu – kuntalaisten,kuntien ja seudun etu – Case Turun ja Jyväskylän kaupunkiseudut (pdf)

Kaupunkiseutuja koskevat linjaukset:

35. Luodaan kaikkia puitelain kaupunkiseutuja koskeva valtion ja kaupunkiseudun
kuntien yhteinen selvityshenkilömenettely. Menettely voitaisiin käynnistää tilanteissa,
joissa seudulla on selkeä yhteistyön tarve, mutta yhteistyö ei seudun omin toimenpitein
etene. Menettelyn avulla pyrittäisiin ratkaisemaan seudun lukkiutuneita yhteistyöongelmia
ja löytämään konkreettisia etenemispolkuja. Valtioneuvosto voi harkintansa
mukaan asettaa selvityshenkilön, jos seudun kunta tekee aloitteen ja selvitys
katsotaan tarpeelliseksi seudun olosuhteet ja tarve huomioon ottaen. Valtioneuvosto
voi myös omasta aloitteestaan samoin perustein asettaa kaupunkiseudulle selvityshenkilön.
Jotta menettelyllä ja siihen perustuvalla selvityshenkilön työllä on riittävän
vahva tuki ja vaikuttavuus, menettely edellyttää säädöspohjaa.

36. Parannetaan suurien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä
maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä lainsäädäntöä kehittämällä. Suurille kaupunkiseuduille annetaan nykyistä puitelakia sitovampi velvoite maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palvelujen kuntarajat ylittävän käytön järjestämiseen. Lainsäädännöllä määritellään ne toimenpiteet, joita valtioneuvostolla on oikeus viime kädessä esittää kaupunkiseuduille, jos se katsotaan välttämättömäksi ilmastopoliittisten tavoitteiden, kansallisen kilpailukyvyn tai muun kansallisesti tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteinen seudullinen liikennejärjestelmäsuunnittelu kytketään yhteiseen seudulliseen maankäytön suunnitteluun ja toteuttamisen ajoitukseen. Suuriin kaupunkiseutuihin luetaan Valtioneuvoston kaupunkipolitiikan periaatepäätöksessä 2009–2011 mainitut suuret kaupunkiseudut. Kaupunkiseudun rajauksen lähtökohtana on koko toiminnallinen työssäkäyntialue.

37. Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012
loppuun asti kestävä valtion ja seudun kuntien välinen (seudullinen) maankäytön,
asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely, joka tukee kohdassa 36 mainittuja prosesseja.
Aiesopimusta valmistellaan yhteistyössä maakuntaliiton ja muiden asian kannalta
tarpeellisten tahojen, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kanssa.

• Turun kaupunkiseudun aiesopimus

Kaupunkiseudun aiesopimusta on käsitelty ja valmisteltu kaupunkiseudun ja ympäristö-, työ-ja elinkeino- ja liikenne-ja viestintäministeriön edustajien kanssa tämän vuoden aikana 2.6., 7.9., ja 19.11. Kaupunkiseudun Paras-ohjausryhmä on aikatauluttanut prosessin siten, että aiesopimus olisi valmis kesäkuussa 2011.

• Turun kaupunkiseudun Paras- hankkeen ja muun seutuyhteistyön (pl elinkeinoyhteistyö) työjärjestys, käsitelty kunnissa ja hyväksytty kuntakokouksessa joulukuussa 2010

Työjärjestys on Turun kaupunkiseudun Paras-hankkeen ja muun kuin elinkeinotoiminnan yh-teistyön yleiset periaatteet määrittelevä, mukana olevien kuntien hyväksymä poliittinen toiminta- ja organisoitumisasiakirja. Paras- hankkeen ja muun seutuyhteistyön (pl. elinkeinoyhteistyö) kuntakokous hyväksyi 15.6.2010 työjärjestyksen kuntien käsiteltäväksi viimeistään 30.9.2010. Esitys toimitettiin tekstiversiona kunnille 24.6.2010.

• Laki selvitysmenettelystä

1.1.2011 voimaan tulleessa laissa selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi
eräillä kaupunkiseuduilla on tavoitteena luoda menettely, jonka avulla voidaan
kaupunkiseutujen elinvoiman, kilpailukyvyn ja toimivuuden turvaamiseksi edistää seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palveluiden käyttöä kuntarajoista riippumatta.

Lailla luotavassa menettelyssä valtiovarainministeriö voisi asettaa yhden tai useamman
henkilön (kaupunkiseutuselvittäjä) selvittämään, miten kaupunkiseudun maankäyttöä,
asumista ja liikennettä sovitetaan yhteen sekä miten palvelujen käyttöä kuntarajoista riippu-matta tulisi seudulla edistää. Aloitteen menettelyn käynnistämisestä voisi tehdä yksi tai
useampi seudun kunta, tai valtiovarainministeriö omasta aloitteestaan.

Lisätietoa:

• Valtioneuvoston selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 8/2010 (pdf)
• Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen (Kh:n päätös 17.12.2008)