24.4.2012

Lisää dataa, lisää tukiasemia – millaisin terveydellisin riskein?

Älypuhelimien määrän lisääntyminen ja mobiiliverkkojen käyttö asettaa haasteita myös 3G- ja uusille 4G-verkoille. Uusia tukiasemia pitäisi rakentaa koko ajan lisää. Kunnissa pohditaan koulujen läheisyyteen kaavaitujen tukiasemien sähkömagneettisen säteilyn haittaa lapsille. Alan teollisuus ja myyntimiehet puhuvat varsin eri kieltä alan tutkijoiden kanssa.

Turun AMK:n EMC-laboratorion lämpökamera

Voiko joka päivä ja melkein tilanteessa kuin tilanteessa käytettävä kännykkä, joka on meille kello, musiikkisoitin, netti, kalenteri ja puhelin, olla vaarallinen? Entä selviääkö tuotteen vaarallisuus ihmiselle, vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi asbestin kohdalla kävi, vasta liian myöhään. Turun ammattikorkeakouluun on tulossa luennoimaan alan yhdysvaltalainen tutkija Devra Davis. Hänen mukaansa juuri näin on.

Turun AMK:ssa on vuoden 2011 alusta tutkittu Ympäristön radiosäteily Suomessa -hankkeessa erilaisten ympäristöjen kentänvoimakkuuksia ja yksittäisten laitteiden - esimerkiksi kannettavien tietokoneiden - säteilyä. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

ICT-talon EMC (Electromagnetic compatibility) -laboratorion häiriösuojatussa ja vaimennetussa mittaushuoneessa on mahdollista mitata laitteiden, esimerkiksi eri valmistajien tietokoneiden ja matkapuhelinten lähettämää säteilyä. Toisaalta tutkitaan myös ihmisten alistumista säteilylle. Laitteiden ohella myös langattomat verkot ja matkapuhelimen tukiaseman säteily on laboratorion mittauskohteena.

Sähkömagneettisen säteilyn haitat terveydelle

Kun viranomaiset eivät toimi laatiakseen rajoituksia matkapuhelinten turvallisuusmäärityksiin, voi itsekin vaikuttaa paljon niiden turvalliseen käyttöön. Kymmenissä maissa rajoitetaan lasten matkapuhelimen käyttöä ja kehotetaan sen sijaan siirtymään handsfree-laitteisiin, kaiuttimiin ja tekstiviesteihin. Juuri näin Devra Davis kehottaa toimimaan. Kännykästä ei tarvitse luopua kokonaan.

Devra Davis on yhdysvaltalainen epidemiologi ja kirjailija, joka on tehnyt mittavan elämäntyön useilla akateemisen työn ja julkishallinnon aloilla. Terveysministeriön apulaissihteerin vanhempana neuvonantajana työskennellessään hän neuvoi johtavia virkamiehiä Yhdysvalloissa, YK:ssa, Euroopan ympäristökeskuksessa, WHO:ssa ja Maailmanpankissa.

Davis luennoi Turussa ICT-talossa eilen. Luennon aiheena on sähkömagneettisen säteilyn haitat erityisesti lapsille ja nuorille.

Kansainvälisessä ilmastopaneelissa Davis on toiminut pääkirjoittajana, ja pääsi tässä yhteydessä osalliseksi paneelille myönnetystä Nobelin rauhanpalkinnosta (2007). Devra Davisin viimeisin teos Disconnect on myös suomennettu Pätkii! Matkapuhelinten terveysvaikutukset – tutkimuksia ja torjuntaa.

Radiosäteilyn tutkiminen Turun AMK:ssa

AMK:n Ympäristön radiosäteily Suomessa -projekti jakautuu kahteen eri osaan. Projektin teknisestä toteutuksesta ja mittauksista vastaa yliopettaja Reijo Ekman apunaan Radio- ja EMC-laboratorioiden projekti-insinöörit.

Projektin tieteellisestä puolesta ja yhteiskuntasuhteista vastaa projektipäällikkö Marjukka Hagström.

– Vastaan hankkeen ensimmäisestä osiosta, jossa toteutetaan kysely suomalaisten kokemista säteilyn aiheuttamista terveyshaitoista, projektipäällikkö Marjukka Hagström kertoo.

Hankkeeseen saatiin yhteistyökumppaneiksi ruotsalainen syöpätautien professori Lennart Hardell ja lääketieteen tohtori Fredrik Söderqvist, jotka antoivat Turun AMK:n tutkijoiden käyttöön laatimansa seikkaperäisen kyselytutkimuslomakkeen, jota muokattiin suomalaisiin oloihin soveltuvaksi.

Mitä terveydellisiä haittoja sähkömagneettinen säteily sitten aiheuttaa? Oireita ovat esimerkiksi päänsärky, uni- ja muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet, masennus ja sydämen toimintahäiriöt.

Kyselytutkimuksen tavoitteena on saada selville: minkälaista terveyshaittaa ihmiset saavat säteilystä, minkälaisissa olosuhteissa oireita ilmenee ja lopulta, löydetäänkö radioteknisillä mittauksilla tietyissä ympäristöissä ilmeneviä oireita selittäviä tekijöitä.

Ruotsissa terveyskysely on toteutettu vuosina 1999 ja 2007, jolloin noin kolme prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti saavansa oireita sähkömagneettisista kentistä. Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole toteutettu, joten asiasta ei ole saatavilla kotimaista tutkimustietoa.

– Päätimme kerätä kyselytutkimusaineiston, jonka avulla kartoitamme ja analysoimme ympäristösäteilystä kärsivien kertomuksia. Ruotsissa kysely suunnattiin laajemmin koko perusväestölle, Hagström kertoo.

Kyselytutkimuksen aineiston keruu on nyt päättynyt ja parhaillaan on käynnissä valtaisan vastausdatan analysointi ja loppuraportin koostaminen. Raportti julkistetaan tämän vuoden lopussa.