Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035

Lisätietoja:

Turun kaupunkiseudulle laaditaan kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemallia. Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, eli PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle.

Työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna 2035.

Rakennemallin on tarkoitus ohjata kuntien maankäyttöä yleispiirteisesti, vaikka se ei ohjaa kaavoitusta eikä rakentamista juridisesti. Luonteeltaan rakennemalli on siten kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Rakennemallia on jatkossa tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana.

Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana on myös Varsinais-Suomen liitto. Lisäksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuu rakennemallin valmistelutyöhön.

Rakennemallityössä hyödynnetään myös tuloksia käynnissä olevasta Itämeren maiden EU-projektista New Bridges, jossa tavoitteena on vahvistaa elämänlaatua parantamalla kaupungin ja maaseudun välisiä vuorovaikutusmenettelyitä.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Eduskunnan toukokuussa 2010 hyväksymän valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta selonteon mukaisesti Turun kaupunkiseutu on laatinut ministeriöiden kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen, jonka PARAS-ohjausryhmä hyväksyi 24.4.2012 ja valmistelutyössä mukana olleet ministeriöt toukokuussa 2012.

Kahdenkeskistä prosessia varten oli ministeriöiden ja kaupunkiseudun valmistelutyöryhmä. Kaupunkiseudun valmisteluprosessia koordinoi ohjausryhmä, joka käsitteli aiesopimusta kuusi kertaa. Ohjausryhmän asettamat työryhmät valmistelivat sisältöjä. Lisäksi järjestettiin laaja kaupunkiseudun työpaja.

Aiesopimuksen sisältöpilarit on paalutettu rakennemallissa 2035.

Lisätietoja: