Ruissalon historiaa
Ruissalo oli pitkään laidunmaana kunnes lehtojen raivaaminen viljelysmaiksi alkoi 1540-luvulla. Samoihin aikoihin Ruissalosta muodostettiin kuninkaankartano, jonka tuotto käytettiin linnan tarpeisiin. Ensimmäisen loistokautensa Ruissalo koki Juhana Herttuan tullessa Turun linnan isännäksi ja samalla kuninkaankartanon hallitsijaksi vuonna 1556. Ruissalosta muodostettiin tuolloin Suomen herttuan metsästyspuisto.
Herttuakauden jälkeen Ruissalon kartano ja sen viljelykset siirtyivät 1600-luvulla ensin Turun linnaa hallinneiden kenraalikuvernöörien ja myöhemmin maaherrojen käyttöön. He eivät kuitenkaan asuneet Ruissalossa, vaan kartanoa hoitivat lampuodit eli vuokraviljelijät. Ruissalo oli maaherrojen virkatalona, palkkatilana, vuoteen 1844 asti.
Promeneerausta tammien varjossa
Kaupungin porvarit olivat Turun vuoden 1827 palon jälkeen tehdyssä uudessa, väljässä asemakaavassa menettäneet suurimman osan kaupungin ympärillä olleista laidunmaistaan. Sen vuoksi Turun porvarit anoivat senaatilta Ruissaloa laidunmaakäyttöön, mutta myös kesänviettoa varten. Senaatti eli valtio luovutti 1845 Ruissalon Turun kaupungille. Seuraavana vuonna Ruissalo palstoitettiin ja palstat vuokrattiin kesähuvilatonteiksi. Yksi palsta varattiin kuitenkin kaiken kansan virkistysalueeksi. Virkistysaluetta kutsuttiin Yleiseksi käytäväksi, Promenadiksi, ja myöhemmin se sai nimen Kansanpuisto. Promenadista muodostui turkulaisten kesäisten retkien kohde, jossa harrastettiin mm. promeneerausta eli käyskentelyä. Se oli muodikasta jo 1800-luvun alkupuolella ja erityisen suosittua se on ollut Ruissalon vehreiden tammien varjossa. Kansanpuisto on aina ollut kokoontumispaikka, jonka suosiota ovat lisänneet ravintola ja myöhemmin 1900-luvulla rakennetut uimala ja kesäteatteri.
Maaseutumainen Ruissalo
Maanviljelys saarella jatkui palstoituksen jälkeenkin. Alkujaan lähes jokaisella huvilapalstalla oli peltoviljelyalueet, kasvipuutarha ja edustuspuutarha. Ruissalo olikin 1950-luvulle saakka hyvin maaseutumainen karjoineen ja laajoine viljapeltoineen. Muutamilla palstoilla harjoitettiin ammattimaista puutarhaviljelyä 1950-luvulle asti.
Huviloita eri aikakausilta
Ruissalon rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu kartanosta, vanhoista torpista sekä 1800-luvun puolivälistä alkaen rakennetuista kesähuviloista. Kesänvietto huvilalla oli osa 1800-luvun porvarillista elämäntapaa. Huviloiden rakentaminen alkoi heti sen jälkeen kun saaren palstat saatiin vuokrattua vuonna 1847, ja nykyään saarella on erittäin edustavasti eri-ikäistä huvila-arkkitehtuuria.