Choraeuksen lähde
Choraeuksen lähde on saanut nimensä Turun akatemiassa 1799–1802 toimineen kaunopuheisuuden dosentin, kirjailija Mikael Choraeuksen mukaan. Lähde mainitaan 1800-luvun virkistyspaikkana, jonka ääressä iloiset ylioppilaat ja huvittelevat kaupunkilaiset nostivat maljoja ja nauttivat lähteen virkistävästä vedestä. Lähteen kivinen pyöreä allas ja sitä ympäröivä kivetys on valmistunut vuonna 1849. Nykyisin lähde on ehtynyt, ja sen kulmalta kulkee asfalttitie. Lähteen kiveykseen on hakattu teksti FONS CHORAEI PHOEBEI PERENNIS – runoilija Choraeuksen alati pulppuava lähde.
Mikael Choraeus (1774–1806)
Mikael Choraeus menetti isänsä 16-vuotiaana ja joutui kaukaisen sukulaisensa kasvatettavaksi Ruotsin Västeråsiin. Valmistuttuaan Uppsalassa maisteriksi hän tuli Suomeen vuonna 1797 ja toimi aluksi Pietarsaaressa kotiopettajana. Saavuttuan Turkuun vuonna 1799 hän suunnitteli väitöskirjaansa, joka tarkastettiin 12.6.1799 H. G. Porthanin toimiessa opponenttina. Väitöksen jälkeen Choraeus nimettiin kaunopuheisuuden dosentiksi Turun Akatemiaan.
Jo koulu- ja ylioppilasaikanaan Choraeus oli tunnettu terävästä kielestään ja satiirisista runoistaan. Sukkeluuksiensa ja sanaleikkiensä vuoksi hän saavutti myös Suomessa mainetta. Eräs Choraeuksen merkittävimmistä runoista "Jäähyväiset Ruissalolle" (Afsked af Runsala) julkaistiin lehdessä 12.8.1799. Runossa Choraeus ylistää Ruissaloa seuraavasti:
"Farväl du ängd! Jag önskat tusen gånger
Att lefva I ditt lugn, att I din skugga dö
Förutan namn, men också utan ånger,
Begråten blott af någon landtlig mö"
Runoon liittämässään alaviitteessä Choraeus esitteli saaren lukijalle: "Ruissalo on saari, joka sijaitsee puolen peninkulman etäisyydellä Turusta ja johon kaikki se, mikä luonnossa on kaunista ja valloittavaa, näyttää keskittyneen ikään kuin yhteen paikkaan. Suuret ja mahtavat tammilehdot herättävät synkän juhlallisen tunnelman. Tuntuu niin kuin luonto olisi huvitellut suunnittelemalla monia englantilaisia puutarhoja, joita hän ei ole nähnyt hyväksi saattaa loppuun. Jos joku joka rakastaa kaikkea kaunista matkustelee etsimässä maalauksellisia paikkakuntia isänmaassani ja haluaa kunnioittaa käynnillään myös Suomea, ei hänen pidä unohtaa tätä paikkaa."
Lähteet:
Ruissalo-lehti 1/97.
Soiri-Snellman (1985) Ruissalon huvilat.
Varsinais-Suomen maakuntakirja 7, 1940.
Kallio P. (toim.) (1979) Ruissalo.
