23.08.2018
Turku hakee helpotusta Varsinais-Suomen diplomi-insinööripulaan Glasgow’sta. Turun ammattikorkeakoulun ja Strathclyden yliopiston yhteistyö on esimerkki siitä, miten uusia koulutuspolkuja voi syntyä nopeastikin, kun tahto on kova.
Meri- ja teknologiateollisuuden uusi kukoistus on johtanut akuuttiin pulaan tekniikan alan diplomi-insinööreistä Varsinais-Suomessa. Mikä neuvoksi kaupungissa, jossa ei aluepoliittisista syistä ole laajaa tekniikan alan yliopistokoulutusta, eikä siitä johtuen myöskään riittävän vahvaa alan tutkimus- ja kehitystoimintaa?
Tätä pähkinää ovat pureskelleet myös Turun ammattikorkeakoulun (AMK) vararehtori Juhani Soini ja Turun kaupungin osaamishankkeisiin erikoistunut johtava asiantuntija Esa Tuomisto. Varsinais-Suomen teollisuuden edustajat vinkkasivat heitä suuntaamaan katseet Glasgow’hun.
Löytyi Strathclyden yliopisto, jolla on Skotlannin suurin teknillinen tiedekunta ja jossa eri insinöörialoja opiskelee yli 5000 opiskelijaa. Linkit Glasgow’n alueen teollisuuteen ovat vahvat, ja Turun AMK:n kanssa yhteisiä yrityskumppaneitakin löytyy, kuten Rolls Royce.
Näin meidän insinööreillemme muodostuu suora jatko-opiskelureitti master-tason koulutukseen,
Juhani Soini
Tuomisto ja Soini esittelivät Varsinais-Suomen positiivista talouskäännettä ja insinööripulaa lyhyellä visiitillä Glasgow’ssa viime marraskuussa, ja Strathclydessä kiinnostuttiin oitis. Kevään aikana glasgowlaiset ovat vierailleet Turussa ja päinvastoin, ja yhteisiä avauksia on löytynyt nopeasti. Suunnitteilla ovat muun muassa Turun AMK:n ja Strathclyden yhteiset meritekniikan ja konetekniikan maisteriohjelmat.
Soinin mukaan ideana on vahvistaa maisteritason koulutusta teknillisillä aloilla Turussa: neljän vuoden AMK-insinöörikoulutuksen jälkeen opiskelijat voisivat pätevöityä maistereiksi (Master of Engineering) vuodessa oppilaitosten yhteisessä maisterikoulutuksessa. Tutkinnon myöntää Strathclyden yliopisto.
- Kun Turussa ei ole monialaista teknillistä yliopistoa, näin meidän insinööreillemme muodostuu suora jatko-opiskelureitti master-tason koulutukseen, Soini sanoo.
Meriklusteri kiinnostaa
Mutta miksi Turku ja Varsinais-Suomi kiinnostavat Glasgow’ssa? Yhteistyön tarina alkaa meriteollisuudesta.
Glasgown perinteikäs, monet murrokset läpikäynyt laivanrakennusteollisuus on keskittynyt korkeatasoisten sotilaallisten alusten ja autolauttojen valmistamiseen sekä offshore-teollisuuteen. Luksusristeilijöitä rakentava Meyerin Turun telakka sekä sen ympärille kehittynyt monipuolinen yritysverkosto ovat jotain, mitä Skotlannista ei löydy.
Strathclyden yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Atilla Incecik näkee yhteistyön hyödyttävän molempia. Turun insinöörikoulutusta vahvistetaan, ja samalla Strathclyden meriteollisuudesta kiinnostuneille opiskelijoille avautuu uudenlaisia opinnäytetyö- ja työskentelymahdollisuuksia.
Maailmalle kurottaminen on Strathclydessä tuttua. Yhteistyötä tehdään yliopistojen kanssa ympäri maailman ja yliopistossa on insinööriopiskelijoita 100 maasta. Incecikistä monikulttuurinen opiskeluympäristö valmistaa opiskelijoita kansainväliseen työelämään, joka ei tunne maarajoja.
- Tänä päivänä teknologia ja yrityselämä ovat globaaleja, hän sanoo.
Vierailulla Strathclyden yliopistossa iskulause ”hyödyllisen opiskelun paikka” tulee vastaan usein. Vahvoja yhteyksiä teollisuuteen vaalitaan, jotta yliopisto pysyisi kartalla yrityselämän kehityksestä ja työelämän vaatimuksista. Yliopiston edustajat aistivat Turun AMK:ssa samaa henkeä.
Strathclyden Laivanrakennuksen ja meritekniikan laitoksen johtaja Julia Race oli mukana vierailulla Turkuun ja vaikuttui siitä, miten selkeästi ja yhdellä suulla Turun AMK:n, Turun kaupungin ja paikallisen teollisuuden edustajat artikuloivat alueen koulutustarpeet ja osaajapulan.
- Olemme kaikki insinöörejä, ja kun ongelman ymmärtää, sitä haluaa lähteä ratkaisemaan nopeasti, Race sanoo.
Yhteiset ohjelmat vireillä
Race on mukana valmistelemassa korkeakoulujen yhteistä meritekniikan maisteriohjelmaa. Ideana on, että opiskelijat suorittavat osan opinnoistaan Turussa ja osan Glasgow’ssa, ja että ohjelman voisi suorittaa myös osa-aikaisesti työn ohessa. Ohjelmassa yhdistellään erilaisia oppimisen muotoja.
- Siihen kuuluu myös itsenäistä työskentelyä ja internettutoriaaleja, Race sanoo.
Meritekniikan maisteriohjelman lisäksi suunnitteilla on yhteinen, digitaaliseen valmistukseen liittyvä konetekniikan maisteriohjelma. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusvastaava Sakari Koivunen Turun AMK:sta kertoo, että sisältö hakee vielä muotoaan, mutta tarkoituksena on käsitellä muun muassa tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia.
Uusien maisteriohjelmien sovitteleminen oppilaitosten lukujärjestyksiin sekä niiden markkinointi vaatii aikaa, joten uudet ohjelmat alkavat Racen ja Koivusen mukaan aikaisintaan syksyllä 2019.
Racen mukaan yhteistyö Turun AMK:n kanssa on saanut Strathclyden väen pohtimaan kansainvälisten maisteritason koulutusohjelmien järjestämistä uudella tavalla. Suurin osa ohjelmista on tällä hetkellä täysipäiväisiä. Race uskoo, että tulevaisuuden työelämä vaatii koulutukselta yhä enemmän joustavuutta.
- Ihmiset haluavat muuttaa urapolkuaan ja pitää kuitenkin työnsä.
Skottiopiskelijoita Turkuun jo syksyllä
Konkreettinen yhteistyö korkeakoulujen välillä alkaa jo tänä syksynä, kun viisi maisterivaiheen insinööriopiskelijaa tulee Erasmus-opiskelijavaihtoon Turkuun Strathclyden yliopiston kone-, avaruus- ja ilmailutekniikan laitokselta.
Laitoksen opiskelijavaihdosta vastaavan Andrew McLarenin mukaan yhteistyö Turun AMK:n kanssa tuli onnekkaaseen saumaan, sillä hänen laitoksellaan oli enemmän opiskelijavaihtoon haluavia opiskelijoita kuin mitä oli paikkoja. 70 eli puolet laitoksen viidennen vuoden opiskelijoista lähtee syksyksi vaihtoon ympäri maailmaa.
McLarenin mielestä opiskelijavaihto on helppo tapa aloittaa korkeakouluyhteistyö, sillä vaihtosyksyn opinnot koostuvat projektista, jota ei tarvitse sovitella AMK:n lukujärjestyksiin. Opiskelijoilla on ohjaaja Turun AMK:ssa, mutta projektin suunnittelu ja toteuttaminen ovat pitkälti opiskelijoiden omalla vastuulla.
- Kunhan oppimistavoitteet toteutuvat, voimme olla hyvin joustavia projektin sisällöstä. Me arvoimme työn tulokset, kun he tulevat takaisin, McLaren sanoo.
Konetekniikan insinööriopiskelijat Ewan Burns ja Stuart Mair odottavat vaihtosyksyä Turussa innolla. Heistä on hienoa tutustua uuteen kulttuuriin, päästä laajentamaan ammatillista osaamistaan ja nähdä, miten suomalainen teollisuus sekä insinööriopit ja ratkaisut eroavat skottilaisista.
Burnsin mukaan työelämä vaatii kykyä sopeutua erilasiin ympäristöihin, ja vaihtovuotena sitä voi harjoitella. Mairia kiinnostavat kestävään kehitykseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät insinööriratkaisut. Hän toivoo, että vaihtosyksyn projekti liittyisi niihin.
- Oletan pystyväni rakentamaan Suomeen ihmissuhdeverkoston lukukauden aikana, Mair sanoo.
Andrew McLarenin mukaan vaihto-ohjelma edistää oppilaitosten tulevaa yhteistyötä ja auttaa markkinoimaan yhteisiä maisteriohjelmia. Opiskelijat ovat ikään kuin lähettiläitä, jotka kertovat Strathclydesta ja Glasgowsta turkulaisille sekä Turusta ja Turun AMK:sta opiskelutovereilleen Skotlannissa.
- On aika jännittävää olla ensimmäisten joukossa, ja meillä on vastuuta hyvän maineen ja suhteiden ylläpidosta, Ewan Burns miettii.
Toiveissa laajempi yhteistyö
Turun AMK:n ja Strathclyden yliopiston yhteistyö lähtee liikkeelle meri- ja valmistavasta teknologiateollisuudesta, mutta lupaavia alkuja on myös lääkekehityksen, biotekniikan, 5G-verkkojen kehittämisen ja terveysteknologian alalta. Keskusteluissa on ollut mukana myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin edustajia.
Strathclyden yliopiston vararehtori Tim Bedford toivookin, että yhteistyötä laajennetaan opiskelija- ja henkilökuntavaihdosta ja yhteisistä koulutusohjelmista myös tutkimus- ja yritysyhteistyöhön Turussa ja Glasgow’ssa.
Esimerkiksi terveysalalla kaupungeista löytyy kiinnostavia yhtäläisyyksiä. Turussa alan yritykset, korkeakoulut ja sairaanhoidon tuo yhteen Terveyskampus Turku. Glasgow’ssa saman tekee Digital Health and Care Institute, jossa kehitellään digitaalisia ratkaisuja Skotlannin terveyssektorin tarpeisiin. Bedford uskoo, että alan tutkimustiedon ja menettelytapojen jakaminen voisi olla hedelmällistä.
- Mitä useampia yhteistyön reittejä löytyy, sitä paremmat mahdollisuudet on kestävään, pitkäjänteiseen yhteistyöhön, Bedford sanoo.
Yliopiston rehtorin Sir Jim McDonaldin mukaan toimivaa yhteistyötä rakennetaan ihmisten, ei organisaatioiden välille. Hänestä kaupunkien ja korkeakoulujen johtajien pitää luoda tälle yhteistyölle puitteet. Hän toivookin vuotuista Suomen ja Skotlannin yhteistä konferenssia parin vuoden sisään.
- Siellä tutkijat, kaupunkien johtohenkilöt ja teollisuuden edustajat kummastakin maasta jakaisivat kokemuksia ja tutkimustietoa.
Ei joko tai, vaan sekä että
Turun AMK:n Juhani Soini ja Turun kaupungin Esa Tuomisto korostavat, että yhteistyö Strathclyden kanssa on yksi keino muiden joukossa helpottaa Varsinais-Suomen diplomi-insinööripulaa, mutta ei yksin ratkaise ongelmaa.
Mitä useampia yhteistyön reittejä löytyy, sitä paremmat mahdollisuudet on kestävään, pitkäjänteiseen yhteistyöhön.
Tim Bedford
Teknologiateollisuus on arvioinut, että Varsinais-Suomen teollisuusyritysten tarpeet rekrytoida korkeakoulutettuja osaajia kaksinkertaistuvat lähivuosina 450:sta 800:aan vuodessa. Samaan aikaan tekniikan alan yliopisto-opintoihin hakeutuu Varsinais-Suomesta 200 henkeä.
Kaksikon mukaan Turun yliopistoon tarvitaan ehdottomasti laaja-alainen tekninen tiedekunta. Se paitsi kouluttaisi lisää kaivattuja diplomi-insinöörejä, myös turvaisi perusrahoituksen teknilliselle tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle alueella.
- Teollisuuden tuotekehitysinvestoinnit ovat olleet tällä alueella huomattavasti pienemmät kuin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa. Turku ei ole innovaatiokeskittymä täydessä mittakaavassa, koska meiltä puuttuu vuosittainen yli 50 miljoonan euron tutkimusliikevaihto, jonka teknillinen yliopisto alueelle tuo, Soini sanoo.
Tuomisto muistuttaa, että Strathclyde-yhteistyöllä haetaan vaikutusta kohdennetusti ja nopeilla toimenpiteillä. Laajennettujen DI-koulutusoikeuksien saaminen Turun yliopistoon on puolestaan välttämätön ja pysyvä täydennys alueen osaamisrakenteeseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn.
Tuomisto, Soini sekä Strathclyden edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että koulutusta ja tutkimusta pitää joka tapauksessa kehittää rajat ylittävällä yhteistyöllä, koska opiskelijoita valmistetaan globaaliin työelämään.
- Tutkimus ja innovaatiotoiminta on kansainvälistä, todella kilpailtua bisnestä. Jos haluaa pysyä eturintamassa, on pakko toimia kansainvälisesti, Bedford summaa.
Teksti: Heidi Pelander Kuvat: Heidi Pelander ja Strathclyden yliopisto
Artikkelin lyhyempi versio on julkaistu Turkupostissa 3/2018.