"Maateitse" Raatihuoneen galleriassa

Vanhan Raatihuoneen galleria
13.4.–20.5.2018

"Maateitse" Raatihuoneen galleriassa

“Konepellin alle jää auton omia. Korin sisällä ruumis antaa kantaa itsensä. Ämpärit sei­sovat takana. Kynsien alle kerääntynyt näkymätön vaihtaa tilansa suuhun. Kun huomaa, että asiat liikkuvat, eteen, nostaen, sisään ja ulos, maan alle, auton suoraviivaisella kiih­tymisellä ja suolen peristalttisella liikkeellä on kyky näyttäytyä vertaisina tapoina liikkua.“

“Alan kävellä päivittäin veden vartta nähdäkseni joen mahdollisen jäätymisen. Ajattelen että joki ohjaa minua päätöksissäni päätellä, valmistaa, tai irrottaa kudonta, kehoani ja ruumista liikkeelle, myös toisen kantoon ja luonnolliseen kulkuun luottaen. Ainakin se on jatkuvasti muutoksessa. Joka päivä runsaan kahden viikon ajan kävelen Antakalniksesta koululle niin että kuljen joen virtaamiseen suuntaan siten, että käännyn siihen laskevan Vilnauksen varrelle, noin viimeisellä viidenneksellä, vastaan. Vilnaus virtaa luokan ohitse niin, että kudontani sisätilassa ovat aivan joen vieressä samansuuntaisesti.”

Näyttelyn työt ovat muodostuneet matkan tekemisen prosesseissa, joissa erilaiset liik­kumisen, kantamisen ja (kulkuneuvoilla) kannatelluksi tulemisen toimijat, sekä suhde maaperän koostumukseen, nousevat esiin. Voi sanoa olevan erilaisia voimia kantaa ja kuljettaa ihmisruumista, autoruumista, ja muita ruumiita, kuten kantamuksia, lasteja, ko­kemuksia. Näiden toimijoiden ja voimien välisen vaihtelun ja vuoropuhelun havaitseminen ovat nostaneet esille kysymyksiä autonomiasta. Millaisia autonomian muotoja ruumiin, tieteiden, teknologioiden, luonnonvoimien ja henkisyyden suhteet kutovat?

Erilaisten voimien omistamisen, energiasta hyötymisen, tai kyvykkääksi ja kyvyttömäksi määrittelemisen sijaan kudelman voi aistia laajempana voimien jakamisena. Niin omien kuin vieraan voimat ja varat voidaan nähdä liittyvän symbioottiseen voimien verkostoon, jossa aineelliset muutokset, aikakäsitykset ja kokemuksen tasot säilyttävät (omassa mää­rässään) määrittelemättömyytensä.

Soisalon-Soininen ja Rantala jakavat samankaltaisia prosessiin painottuvia työskentely­metodeja. Näiden prosessien aikana, toiminnan ja logiikoiden muotoutuessa, mukaan tarttuu, tuottuu ja jää jäljelle aineellisia palasia, esineitä ja kirjoituksia, jotka jatkavat kulkuaan eri toimijoiden ja tapahtumien vastavuoroisissa liikkeissä. Prosessien aineellis­ten ja fyysisten rajoitusten kautta tekijä antautuu riippuvuus- ja kiintymyssuhteeseen maaperään ja maassa oleviin asioihin.

 

Kuva: Sallamari Rantala & Laura Soisalon-Soininen.

 

Tapahtumajärjestäjä: 
Turun museokeskus
Tapahtumapaikka: 
Tapahtuman osoite: 
Vanha Suurtori, Turku
Tapahtuman verkkosivusto: 
Tapahtuman FB-sivu: