Turun kaupunginkirjaston alku

Turun kaupunginkirjasto sai alkunsa kansansivistysaatteen innoittamana 1860-luvulla yksityisin varoin perustetuista kansankirjastosta ja kaupunginkirjastosta.

Joulukuun lopussa1862 julkaistiin Åbo Underrättelser -lehdessä ilmoitus: ”Täkäläinen kansankirjasto avoinna lainaajille sunnuntaisin klo 5-6 sekä keskiviikkoisin klo 3-4 i.p. tehtaanisännänrouva Alfthánin talossa Jokikadun varrella.”

Kirjastossa oli alkuun 700 ruotsinkielistä ja 450 suomenkielistä kirjaa. Lainaaminen oli maksutonta, mutta halukkaat saivat tukea kirjaston toimintaa yhden markan vuosimaksulla. Sääntöjen mukaan kukin lainaaja sai kerralla lainata yhden kirjan. Heti alkuaikoina kirjasto joutui muuttamaan useaan otteeseen. Varojen niukkuus koetteli kansankirjaston toimintaa, ja se oli jopa keskeytyksissä 1870-luvun alkuvuosina. Vuonna 1878 kaupunki otti kirjaston haltuunsa ja myönsi sille määrärahan anniskeluyhtiön voittovaroista.

Yliopiston siirryttyä palon jälkeen Helsinkiin Turussa ei ollut tieteellistä kirjastoa. Kansankirjaston rinnalle alettiin 1869 perustaa tieteellisluontoista kaupunginkirjastoa sivistyneistöä varten. Kaupunginkirjasto kasvoi runsaiden lahjoitusten turvin. Sekään ei kyennyt toimimaan yksityisin varoin, ja kaupunginvaltuusto otti vuonna 1891 vastuun sen toiminnasta.

Vuonna 1912 kaupunginkirjasto ja kansankirjasto liitettiin nimellisesti yhteen, ja viralliseksi nimeksi tuli Turun kaupungin kirjasto. Entisestä kaupunginkirjastosta tuli opinto-osasto ja kansankirjastosta yleinen osasto. Kaupunginkirjaston vanhaa kokoelmaa ei koskaan yhdistetty yhteiseen kokoelmaan. Se on erillisenä vieläkin olemassa.

Asiasanat: