Tietoverkkojen välittämässä kuvassa kaupunkikeskustalle ei ole kilpailijaa sosiaalisen aktiivisuuden ja kohtaamisten paikkana. Turun kaupungin julkaiseman tutkimuksen mukaan Instagram-kuvia otetaan ja ladataan verkkoon Turussa eniten kaupunkikeskustan ydinkortteleissa ja jokirannassa.

Turkua pussataan somessa

#Turku ja #Åbo -tunnisteiden ohella yksi Turun keskustan suosituimmista sosiaalisen median aihetunnisteista on kaupunkimarkkinoinnista kaikkien turkulaisten omakseen ottama #kissmyturku.

Uusimmat #KissMyTurku -kuvat:

 

Tietoverkkojen välittämässä kuvassa kaupunkikeskustalle ei ole kilpailijaa sosiaalisen aktiivisuuden ja kohtaamisten paikkana. Turun kaupungin julkaiseman tutkimuksen mukaan Instagram-kuvia otetaan ja ladataan verkkoon Turussa eniten kaupunkikeskustan ydinkortteleissa ja jokirannassa.

Turun kaupunkitutkimusohjelmaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen median lokitietojen analysointimahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä, erityisesti Turun keskustan alueella.

Käyttökelpoisimmaksi aineistoksi osoittautuivat julkiset Instagram-päivitykset, joita tutkimuksessa on analysoitu yhden kalenterivuoden ajalta. Kuvia jaettiin vuodessa 150 000 kappaletta yhteensä 19 000 käyttäjän toimesta.

Instagramia käyttää 15 prosenttia suomalaisista, nuorempiin ikäluokkiin painottuen. Kuvia jaetaan etupäässä positiivisiksi koetuista kohteista tai asioista tai sosiaalisista tilanteista.

Aineisto on siis vinoutunut, mutta suuri ja uusia näkökulmia avaava. Sen voi ajatella kertovan eniten nuorten aikuisten tavoista käyttää kaupunkia.

Keskusta ja jokiranta suosituimmat kuvauskohteet

Instagramin käyttömäärät katuverkon tarkkuudella esittävä kartta osoittaa miten sosiaalinen aktiivisuus on suurinta Turun ydinkeskustassa ja jokirannassa. Aktiivisina postauspaikkoina erottuvat lisäksi esimerkiksi Föri, Logomo ja rautatieasema.

Keskustan ulkopuolella sijaitsevat kauppakeskukset eivät juuri näy sosiaalisessa mediassa, mikä todistaa kaupunkikeskustan vetovoimasta sosiaalisten kohtaamisten paikkana.

Virkistävästi totunnaisuudesta poiketen tutkimuksessa Aurajokirantaa pidetään toiminnoiltaan alikehittyneenä sen suureen suosioon verrattuna. Kirjoittajat kehottavatkin miettimään minkälaisia palveluja ja toimintoja sinne voisi lisätä, että sitä käytettäisiin enemmän. Kaupungin ja sen läpi kulkevan joen pitäisi olla vielä enemmän erityinen: the kaupunki the joen rannalla.

Tutkimuksen toteutti Tallinnan taideakatemian alaisuudessa toimiva monitieteinen, kaupunkisuunnitteluun uusia ratkaisuja etsivä Spatial Intelligence Unit (SPIN) tutkija Damiano Cerronen johdolla.

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupunginjohdon välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.