Tiesitkö, että joka kolmas varsinaissuomalainen on turkulainen, ja turkulaisista joka kolmas on koululainen tai opiskelija? Turku on todellinen opiskelijakaupunki, joka haluaa olla maamme paras ja Itämeren innostavin.

Turun kaupungin sivistystoimiala

Sivistystoimialalle kuuluvat suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus sekä lukio-, ammatillinen ja aikuiskoulutus. Turku tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin kahden yliopiston ja neljän ammattikorkeakoulun kanssa.

Lue lisää

Koulu- ja opiskelukaupunkina Turulla on kaksi erityispiirrettä: vahva kaksikielisyys, joka ilmenee muun muassa siinä Turussa toimii Åbo Akademi, ainoa ruotsinkielinen yliopisto Ruotsin rajojen ulkopuolella. Toinen on koulutusjärjestelmä, joka täyttää jo 740 vuotta ja on ylivoimaisesti maamme vanhin.

Turku siis näytti suuntaa muinoin ja näyttää myös tänään. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite saada lapset liikkumaan enemmän.

– Meillä Turussa käynnistettiin jo vuonna 2005 Koulut liikkeelle -hanke, jolla pyritään edistämään peruskoululaisten liikkumista

välitunneilla. On ollut suuri ilo huomata, että tämä on nostettu mukaan uuteen hallitusohjelmaan, sanoo sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen.

Budjetti pärjää suurten kaupunkien vertailussa

Turussa on yhteensä 60 000 koululaista ja opiskelijaa ja näistä 38 000 on korkeakouluopiskelijoita.

Kaupunki käyttää tänä vuonna budjetistaan 280 miljoonaa euroa koulutukseen. Summasta 180 miljoonaa menee henkilöstökuluihin, ja jäljelle jäävästä 100 miljoonasta noin puolet kuluu tilavuokriin.

– Jäljelle jäävä noin 50 miljoonaa pitää sisällään muun muassa maksuttoman kouluruokailun ja -kuljetukset, selventää Jalonen.

Koulutusbudjetin suhteen Turku on hyvää keskitasoa maamme kuuden suurimman kaupungin vertailussa.

– Turku ei ole suinkaan kallein eikä halvin, kun verrataan koulutuskustannuksia per koululainen tai opiskelija. Sijoittumisemme vertailussa keskikastiin on juuri se, mitä tavoittelemmekin.

Itämeren innostavin opiskelukaupunki

Monikulttuurisuus lisääntyy yhä edelleen ja ehkäpä paperiset oppikirjat jäävät kokonaan historiaan.

Timo Jalonen

Suurimpia muutoksia viime vuosikymmeninä koulumaailmassa ovat olleet tietotekniikan laajeneva hyödyntäminen opetuksessa sekä Turun monikulttuurisuus.

– Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ryhmissä runsas 10 prosenttia lapsista on maahanmuuttajataustaisia. Todennäköistä on, että molemmat trendit jatkuvat: monikulttuurisuus lisääntyy yhä edelleen ja ehkäpä paperiset oppikirjat jäävät kokonaan historiaan, pohtii Jalonen.

Turun kaupunki on yhdessä korkeakoulujen kanssa asettanut tavoitteekseen olla Suomen paras ja koko Itämeren innostavin opiskelukaupunki. Jalosen mukaan se saavutetaan esimerkiksi pitämällä huolta korkeatasoisesta ja monipuolisesta koulutustarjonnasta sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.

– Turun imago on erittäin hyvä, mutta niin kuin tiedetään, se täytyy joka päivä ja vuosi lunastaa uudestaan.