Turun talousarvio vuodelle 2016 on 18,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin talouden pitää olla tasapainossa suunnitelmakauden lopulla vuonna 2018. Miten tähän päästään? Kysyimme aiheesta kaupunginjohtaja Aleksi Randellilta.
10kysymystakaupunginjohtajalle.png

Aleksi Randell

Turun kaupunginjohtaja vuodesta 2010

1. Turku on onnistunut parantamaan toimintaansa merkittävästi viime vuosien aikana. Mitkä ovat olleet kehittämisen kulmakivet?
Keskeistä on ollut sekä päättäjien että henkilöstön sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja toiminnan uudistaminen kautta linjan. Valtuuston vahvistama Turku-strategia ja toimintalupaukset antavat koko organisaatiolle yhtenäisen suunnan, mikä helpottaa valintojen tekemistä kaikilla tasoilla. Uusi toimintamalli on lisännyt yhteistä tekemistä yli perinteisten hallintorajojen ja kaupungin monien hyvien kumppanien kanssa. Tämä näkyy tuloksissa selvästi.
Avainsanat voi kiteyttää: sitoutuminen, uudistuminen ja yhteistyö.

2. Millaisia esimerkkejä voit antaa toiminnan uudistumisesta ja sen vaikutuksista?
Päätimme koota tunnistetut kehittämisen paikat uudistusohjelmaksi, joka toimeenpannaan mahdollisimman tehokkaasti. Ohjelman noin 130 toimenpiteellä on saatu vuoden 2015 aikana noin 24 miljoonan euron vuosivaikutus, mikä vastaa lähes yhden veroprosentin tuottoa.

Uudistusohjelmalla saatu vuonna 2015 noin 24 miljoonan euron vaikutus

Esimerkiksi neljässä kirjastossa on otettu käyttöön omatoimipalvelut. Tämä helpottaa kirjaston sekä henkilöstö- ja tilaresurssien tehokkaampaa käyttöä.
Terveyskeskuksissa on siirrytty moniammatillisiin tiimeihin, joissa lääkäri, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä tekevät vastaanotolla tiimityötä. Asiakasta ei lähetetä asiantuntijalta toiselle. Tuloksena asiakkaiden palvelukokemukset ja työn tehokkuus ovat parantuneet.
Aikaisemmin jokaisella toimialalla olleet erilliset laki-, henkilöstö-  ja talouspalvelut on koottu pääosin yhteen, minkä johdosta päällekkäistä työtä on saatu vähennettyä ja kaikki osaaminen on nyt kaikkien toimialojen käytettävissä.
Kaupunkitasoisesti on uudistettu ja sen jälkeen uudelleen kilpailutettu muun muassa it-, tulostus- ja puhelinpalveluja sekä vakuutuksia. Mainituilla toimenpiteillä on saatu säästöä aiempaan nähden 3,5 miljoonaa euroa.

3. Kaupungin henkilöstömäärää vähennetään, mutta palkataanko myös uutta väkeä?
Kaupunki on jatkossakin yli 10 000 henkilön työpaikka, mutta eläköitymisten ja paremman henkilöstösuunnittelun tuloksena pystymme vähentämään henkilötyövuosia kuluvan ja ensi vuoden aikana noin 350:llä. Palkkaamme edelleen monia uusia työntekijöitä, mutta ennen rekrytointeja uudistamme tehtäviä.

4. Millaisena näet kuntien ja kaupunkien talouden juuri nyt?
Kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen hyvin haastava mutta hallinnassa – kunhan pidämme kiinni tasapainotussuunnitelmasta. Turun alueella on saatu elinkeinoelämästä hyviä uutisia, jotka lisäävät työpaikkoja ja luottamusta talouden elpymiseen tulevina vuosina.

5. Erityisesti työttömyys vaikeuttaa kaupungin taloussuunnittelua. Mitä toimia kaupunki tekee työttömyyden helpottamiseksi?
Työttömyys kohdentuu erityisesti isoihin kaupunkeihin, kuten Turkuun, ja siitä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Kaupunkilaisista on työttömänä noin 16 400 henkilöä, ja pitkään työttömänä olleita on noin 5 000 henkilöä. Työttömyydestä aiheutuvat suorat menot ovat nyt yli 30 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2008 olivat noin 8 miljoona euroa.      
Kaupunki pyrkii passiivituen maksamisen sijaan tukityöllistämään ihmisiä sekä kaupungin että muiden työnantajien palvelukseen. Pyrimme myös aktivoimaan työttömiä heidän osaamistaan ja työkykyä parantaviin koulutuksiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Pysyvämmin työttömyystilanne paranee vain sillä, että saamme aikaan kasvua ja uusia työpaikkoja. Turku pyrkii vaikuttamaan siihen monin toimin ja pidän sitä erittäin tärkeänä peruspalvelutehtävien rinnalla.

Turussa rakennetaan ja remontoidaan nyt enemmän kuin vuosiin

6. Turku investoi ensi vuonna vahvasti. Mitä itse pidät kiinnostavimpana rakennus- tai peruskorjauskohteena?
Kakolanmäki saa fölikulaarinsa, ja sitä odotan erityisesti, kuten koko Kakolanmäen kehittymistä. Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus sekä uusi palloiluhalli ovat upeita asioita koko kaupungille, mutta iloitsen myös jokaisesta hyvässä kunnossa olevasta koulusta ja päiväkodista. Turussa rakennetaan ja remontoidaan nyt enemmän kuin vuosiin.

7. Miksi kaupunki investoi näin paljon, vaikka budjetti on alijäämäinen?
Kaupungin kasvu ja vetovoiman kasvattaminen edellyttävät investointeja. Varoja laitetaan nyt vahvasti kouluihin, päiväkoteihin ja vapaa-aikaan. Uusia asuinalueita kaavoitetaan ja rakennetaan nopeutetussa tahdissa. Näitä ovat esimerkiksi Kakolanmäki, Harppuunakortteli ja Vaasanpuisto.

8. Elinkeino- ja innovaatiopalveluja ollaan yhdistämässä Kupittaan Kampusalueelle. Miksi?
Haluamme yhdessä korkeakoulujen ja alueen kuntien kanssa tarjota entistä parempia yrittäjyyttä ja yritystoimintaa tukevia palveluita. Kampusalueella toimii jo nyt yli 300 yritystä ja yhteisöä, työskentelee 17 500 henkilöä, opiskelee 31 000 henkilöä sekä opettaa ja tutkii 400 professoria. Alue on paras paikka uusille start up- ja muille innovaatiopalveluille ja sen vuoksi on perusteltua tarjota myös muita yrityspalveluita samassa paikassa.

9. Kaupunki aloittaa neljä kärkihanketta. Ne ovat keskustan kehittäminen, Kupittaan tiedepuisto- ja kampusalueen kehittäminen, palveluohjaus ja digitalisointi. Miten kärkihankkeet tarkoittavat asukkaan näkökulmasta?
Turun keskustan elinvoima ja palvelut ovat entistä tärkeämpi asia kaupungin vetovoiman ja menestymisen kannalta. Monet muutokset muun muassa kaupan osalta haastavat keskustan kilpailukykyä ja siksi luomme vision ja suunnitelman, jolla keskustaa uudistetaan. Tavoitteena on kaupunkikeskusta, jossa halutaan asua ja jonne sekä asukkaat että turistit haluavat tulla viettämään aikaa ja käyttämään palveluita.
Turku haluaa olla Suomen paras yliopistokaupunki ja siihen kuuluu, että meillä on Suomen paras kampus- ja tiedepuistoalue, joka on saavutettavissa nopeasti ja kestävästi. Alueella on vielä paljon potentiaalia, joka pyritään lunastamaan tulevina vuosina.
Palveluohjaus tarkoittaa sitä, että asukkaat löytävät oikeat palvelut kaupungin laajasta tarjonnasta. Digitalisointi taas sitä, että ajan kanssa kaikki kaupungin palvelut löytyvät verkosta, jolloin ne ovat kaikkien saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta.

10. Mitä kaupungin palveluita käytät itse eniten?
Kyllä minä käytän eniten teitä ja katuja sekä vapaa-ajan palveluja ulkoilualueista orkesterin konsertteihin.