Turun raitiotien rakentamispäätöksen tueksi yleissuunnitelman ratkaisuja esitetään tarkennettavaksi lisäselvityksillä. Samanaikaisesti esitetään, että maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa valmistaudutaan raitiotien toteuttamiseen. Raitiotiesuunnittelun jatkaminen etenee nopeimmillaan Turun kaupunginvaltuustoon vielä tämän vuoden aikana.

Kaupunginvaltuusto päättää rakentamisesta

  • Raitiotien suunnittelun jatkaminen esitettävillä lisäselvityksillä etenee Turun kaupunginhallitukseen 7.12.2015, minkä jälkeen kaupunginhallitus tekee päätösehdotuksen suunnittelun jatkamisesta kaupunginvaltuustolle.
  • Nopeimmillaan raitiotiesuunnittelun jatkaminen voi edetä Turun kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo 14.12.2015 kokoukseen.
  • Yleissuunnitelman lisäselvitysten perusteella esitetään myöhemmin kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi ensimmäisen vaiheen käynnistäminen.
  • Ensimmäisen vaiheen käynnistäminen edellyttää suunnittelun budjetoimista kaupungin investointiohjelmaan. Ehtona tälle on valtion osallistuminen jatkosuunnitteluun, raitiotieinfrastruktuurin ja varikon investointiin 30 prosentin rahoitusosuudella myöhemmin erikseen sovittavalla rahoitusjärjestelyllä.

Lisätietoa raitiotiehankkeesta:

Raitiotien yleissuunnitelman mukaan raitiotie vastaa neljään viidestä kaupunginhallituksen asettamasta tavoitteesta: kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat, kaupunkirakenne kehittyy kestävästi, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy sekä kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät. Viides tavoite on taloudellisesti kestävä investointi, joka on raitiotien yleissuunnitelman haasteellisin ja vaikeimmin saavutettavissa oleva tavoiteosio.

Raitiotien yleissuunnitelmasta jätettiin yhteensä yli sata lausuntoa ja yksityishenkilöiden mielipidettä, jotka jakautuivat karkeasti kolmeen ryhmään:

1) Raitiotien kannattajat
2) Bussiliikenteen kehittämistä kustannustehokkaampana pitävät
3) Nykytilanteen liikennejärjestelyihin tyytyväiset

Lausuntoja ja mielipiteitä saatiin enemmän raitiotien puolesta kuin sitä vastaan. Myönteisimmin raitiotiehen suhtautuivat oppilasjärjestöt sekä yrittäjät ja elinkeinoelämä. Eniten myönteisiä vaikutuksia raitiotiellä nähtiin olevan imagoon, vetovoimaan ja viihtyvyyteen, mutta myös joukkoliikenteen käyttöön ja maankäytön kehittymiseen. Eniten kielteisiä vaikutuksia raitiotiellä nähtiin olevan kustannuksiin.

Yleissuunnitelman ratkaisuja esitetään tarkennettavaksi lisäselvityksillä

Yleissuunnitelma sekä siitä jätetyt lausunnot ja mielipiteet eivät anna yksiselitteistä vastausta vahvimmin kaupunkikehitystä tukevasta ja parhaasta joukkoliikennejärjestelmävaihtoehdosta. Tästä johtuen esitetään suunnittelun jatkamista lisäselvityksillä, joiden avulla tarkennetaan enimmäistä toteutusvaihetta sekä yksityiskohtaisia ratkaisuja.

Raitiotien vaikutuksia tullaan vertaamaan edelleen superbussi-vaihtoehtoon ja päätöksenteon tueksi myös toteutetuista superbussiratkaisuista pyritään etsimään lisätietoa. Superbussien liikennejärjestelyt vastaavat täysin raitiotietä esimerkiksi joukkoliikennekaistojen osalta, mutta raitiovaunujen sijaan liikennöinti voidaan järjestää esimerkiksi tuplanivelbusseilla.

Yleissuunnitelman ratkaisuja tulee joka tapauksessa tarkentaa ennen katusuunnittelua. Tarkistuksia vaaditaan muun muassa katutilan jaon osalta, minkä lisäksi saattaa olla tarpeen tarkastella pieniä linjausmuutoksia reitin varrella. Yleissuunnitelman tarkennukset tukevat raitiotiehen varautumista sekä myöhemmin toteutusvaiheeseen siirtymistä.

Yleissuunnitelmassa tutkittiin kolmihaaraista raitiotietä, jossa raitiolinjat kulkisivat Kauppatorilta Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Kokonaistaloudellisen tarkastelun perusteella potentiaalisin raitiotiehaara on Varissuon ja keskustan välillä, koska tällä osuudella on jo nykyisin paljon matkustajia ja koska sekä Kupittaan ja Itäharjun alueilla on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia. Lisäksi Kupittaan ja Kauppatorin välinen raitiotie yhdistäisi kaupunkiseudun suurimmat työpaikkakeskittymät nykyistä paremmin toisiinsa.

Raitiotien ensimmäisen vaiheen länsipäässä esitetään tutkittavaksi vielä eri vaihtoehtoja optimaalisen investoinnin tunnistamiseksi: minimivaihtoehtona on päättää ensimmäinen vaihe Matkakeskuksen kohdalle. Olemassa olevan maankäytön ja Rieskalähteentielle suunnitellun varikon kannalta raitiotie kannattaisi jatkaa Nättinummen kautta Runosmäkeen. Kokonaistaloudellisesti optimaalisen joukkoliikennejärjestelmän kannalta voisi olla järkevää rakentaa raitiotien ensimmäinen vaihe Runosmäen sijaan joko Länsikeskukseen tai Raisioon asti.

Raision kaupungille ehdotetaan esitettäväksi, että Raisioon ulottuvan raitiotien selvitys tehdään yleissuunnitelmatasoisena.

Yleissuunnitelman tulosten valossa Skanssin reittihaaraa ei taloudellisista syistä kannata sisällyttää raitiotien ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.

Kustannusten osalta tiedot muista ajankohtaisista hankkeista kuten Tampereen raitiotiestä ja pääkaupunkiseudun Raide-Jokerista tarkentuvat vuoden 2016 aikana. Turun kustannusarvioita vertaillaan ja tarvittaessa tarkennetaan näiden pohjalta.

Toteuttamiseen valmistaudutaan maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa

Päätösehdotuksessa esitetään, että maankäytön ohjelmoinnissa priorisoidaan raitiolinjojen kehityskäytävien varren maankäyttöhankkeita sekä asemakaavanmuutoksissa otetaan huomioon raitiotien tilantarve kaikilla pitkällä aikavälillä tavoiteltavilla raitiotiereiteillä. Tilavaraukset valmistellaan siten, että reittiä voidaan liikennöidä myös busseilla.

Liikennejärjestelyjen osalta esitetään, että jatkovalmistelu käynnistetään suunnittelemalla ja toteuttamalla joukkoliikennekaistoja, jotka myöhemmin voidaan osoittaa raitioliikenteen käyttöön.

Asiasanat: