Uusi näyttely avattu Turun linnassa

Pavlovskin palatsin kokoelmissa on lahjoja erityisesti palatsin emännän, keisarinna Maria Fjodorovnan ajalta (1759–1828), mutta kokoelmiin kuuluu runsaasti myös muiden keisarillisten eri aikoina ja eri palatseihin saamia lahjoja. Toiset päähenkilöt ovat viimeinen keisari Nikolai II (1868–1918) ja keisarinna Aleksandra Fjodorovna (1872–1918), joiden aikana ylellinen lahjakulttuuri saavutti huippunsa. 

Näyttelyssä esillä virallisia ja yksityisiä lahjoja

Viuhka ”Juhla veden äärellä”, 1896. Ranskan suurlähetystössä pidetyissä tanssiaisissa annettu kruunajaislahja Nikolai II:n puolisolle keisarinna Aleksandra Fjodorovnalle. Faucon, Ranska, Pariisi. Viuhkamestari Faucon, taiteilija Maurice Leloir. 

Esineet kuvastavat Venäjän keisarillisen hovin lahjakulttuuria 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka. Lahjat olivat olennainen osa niin hallitsijaperheen virallista kuin yksityistäkin elämää. Lahjoihin kietoutuu tarinoita perhesuhteiden historiasta, kansainvälisistä yhteyksistä ja valtakunnan sisäisistä virallisista tapahtumista. 

Lahjoitetut esineet kuvastavat myös muodin ja tyylin historiaa, keisarillisen perheen mieltymyksiä sekä hovin hengellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen elämän rikkautta. Tyypillisiä perhepiirissä annettuja lahjoja olivat korut, kulta- ja hopeaseppien valmistamat pienet käyttö- ja koriste-esineet, posliiniastiastot sekä taide-esineet.

Noston kuva: Maalaus ”Aleksanteri III:n perhe Tanskassa”. 1883–1885. Teos juhlistaa Tanskan kuningas Kristian IX:n ja kuningatar Louisen 20 vuotta kestänyttä valtakautta. Maalauksessa on Tanskan, Venäjän, Kreikan ja Englannin hallitsijasuvut, kaikkiaan 32 henkilöä. Tanska. Laurits Tuxen. Öljy kankaalle. 75 x 100 cm. 

Kaikki kuvat: Pavlovskin palatsimuseo.