Ann-Karin Koskinen, Joonas Luotonen, Emilia Homi ja Markus Alander matkustivat Turusta Japaniin kassit täynnä Muumi-rekvisiittaa - yhden pysähdyksen taktiikalla.
Vain harvassa kaupungissa lentokentälle pääsee yhtä vaivattomasti kuin Turussa. Fölin linja 1 ajaa satamasta kauppatorin kautta kentälle kolmesti tunnissa. Kahdeksan kilometrin matka keskustasta taittuu hetkessä.
Perillä aurinko nousee kiitoradan takaa, kun aamun ensimmäinen matkustajakone saapuu Tukholmasta. Seuraava tulee Helsingistä, sitä seuraava Maarianhaminasta.
Taantumassa kamppaillut lentoliikenne on osoittanut viime kuukausina elpymisen merkkejä. Suomen lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat tammi–syyskuussa prosentilla edellisvuodesta. Turussa kasvua oli peräti 3,4 prosenttia.
– Vire on nyt positiivinen. Teemme jatkuvasti töitä vanhojen yhteyksien ylläpitämiseksi ja uusien edistämiseksi, Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola kertoo.
Matkoja lähelle ja kauas
Kentältä on tällä hetkellä suorat yhteydet Tukholmaan, Riikaan, Gdanskiin, Helsinkiin ja Maarianhaminaan. Suorien lentojen lisäksi Turusta pääsee lukuisien vaihtokenttien kautta lentämään ympäri maailmaa.
Kenttä on erityisen tärkeä kokous- ja kongressimatkailulle. Turku oli kansainvälisten kongressien määrässä Suomen neljäntenä vuonna 2014. Merkittävä osa vieraista käyttää Turun lentoaseman yhteyksiä.
Turisteille Turun lentoasema toimii ennen kaikkea porttina saaristoon.
– Suomen saaristo on Helsingin ja Lapin ohella maamme kolmas matkailuvaltti. Lentoyhteyksien on oltava kunnossa, jotta matkailu vetää, Kirkkola sanoo.
Yrittäjien elinehto
Matkustajien lisäksi Turun lentokentän kautta kulkee myös tavara. Kenttä on kuljetetun rahdin määrällä mitattuna maan selvästi toiseksi suurin.
Turku onkin asemoitunut Varsinais-Suomen logistiikkapalveluiden keskittymäksi, jossa laiva-, raide- kumipyörä- ja lentoliikenteen palvelut täydentävät toisiaan.
– Lentokenttä on paitsi kaupunkilaisille myös kaupungin yrityksille äärimmäisen tärkeä. Kansainväliset yritykset ja investoijat sijoittavat ennen kaikkea kaupunkeihin, joissa yhteydet ovat kunnossa, Kirkkola sanoo.
Lentokenttä on paitsi kaupunkilaisille myös kaupungin yrityksille äärimmäisen tärkeä.
Antti Kirkkola
– Lentokenttä ja yritysmaailma ovat korrelaatiossa keskenään. Lentokentän menestys heijastuu positiivisesti seudun talouteen ja yrityksiin. Toisaalta myös lentokentän ongelmat näkyvät kaupungin elinkeinoelämässä, Turun Yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas jatkaa.
Sekä Kirkkola että Rastas ovat mukana läntisen ja keskisen Suomen lentoliikennetyöryhmässä, joka pyrkii ohjaamaan maakuntakenttien kehitystä yhdessä valtion liikennepoliittisten toimijoiden kanssa.
Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen yrittäjät sekä Turun ja Rauman kauppakamarit keräävät parhaillaan tietoa lentokentän nykyisistä matkaketjuista sekä matkavalintojen taustoista.
Palautteen avulla edistetään Turun lentokentän yhteyksiä ja palveluita.
– Paras tapa pitää Turun lentokenttä elinvoimaisena ja yhteydet toimivina on käyttää kenttää, Kirkkola summaa.
Teksti ja kuva: Joel Haapamäki. Artikkeli on julkaistu Turkupostissa 4/2015