Turussa puhutaan Tilastokeskuksen vähän yli vuoden takaisen listauksen mukaan 103 eri kieltä. Turun kaupunginkirjastossa on kirjoja kaikkiaan 118 kielellä, joten jokaiselle pitäisi löytyä luettavaa omalla kielellä – ainakin teoriassa.
- Uutta aineistoa maahanmuuttajakielillä pyritään hankkimaan kysyntää vastaavasti, kertoo kirjaston kokoelmapalveluista vastaava Kaisa Hypén. Tosin käytännön asiat tuottavat ongelmia: sopivia hankintapaikkoja on vähän ja kielten osaajien puute saattaa hidastaa aineiston käsittelyä.
Helsingin kaupunginkirjaston monikielisen kirjaston palveluita käytetään täydentämään omaa kokoelmaa, sieltä pyydetään tarvittaessa siirtolainoja.
Tänne tulleiden halu oppia Suomen kieli on kova, opiskeluaineisto on jatkuvasti lainassa.
- Täydennyksiäkin on hankittu, silti täytyy välillä tarjota ei-oota, kertoo tiiminvetäjä Pauliina Vanhala pääkirjaston tieto-osastolta.
Vaikka esimerkiksi somalilaisia on Suomessa ollut jo kauan, on sanakirjoja tarjolla niukasti. Niitä ei juurikaan julkaista.
Informaatikko Gunnar Högnäs säätäisi lain, jonka mukaan jokainen Suomeen jäävä saisi oman ”survival kitin”. Siinä olisi sanakirja ja jonkinlainen Finnish for Foreigners.
- Vastasyntyneet saavat äitiyspakkauksen, maahanmuuttajille vastaava!
Myös kaunokirjallisuutta lainataan pääkirjastosta ahkerasti. Tuhat ja yksi yötä sekä afganistanilais-amerikkalaisen kirjailijan Khaled Hosseinin kirjat ovat suosittuja sekä arabiaksi että persiaksi.
Kirjastonhoitaja Silja Ketola muistuttaa kuitenkin, ettei maahanmuuttajakielisen aineiston liikkuvuutta voida tarkastella muun kirjastoaineiston tapaan.
- Vähänkin lainattu on hyvin lainattu, Ketola kiteyttää.
Käännöskirjallisuudesta erityisesti pohjoismaiset dekkarit kiinnostavat. Henning Mankellin kirjoja lainataan arabiaksi ja persiaksi. Stieg Larssonin Millenium-sarjaa tai sen osia on kirjastossa arabiaksi, albaniaksi, turkiksi, kiinaksi, persiaksi, kroatiaksi ja vietnamiksi – kaikkia on lainattu kohtuullisesti.
Suhteellisesti eniten lainataan kuitenkin kunkin kielen alkukielistä aineistoa, myös tietokirjallisuutta, kuten islamiin liittyvää ja toisaalta Suomesta kertovaa kirjallisuutta.
Varissuolla asuu suhteellisesti eniten maahanmuuttajia koko Suomessa, noin joka kolmas varissuolainen tulee muualta kuin Suomesta. Lähikirjaston vieraskieliset kokoelmat ovat kuitenkin verrattain pienet. Aikuisten aineistosta lainataan lähinnä venäjänkielisiä romaaneja, muista kielistä vain joitain yksittäisiä niteitä.
Varissuon kirjastosta lainataankin erityisesti omakielisiä lastenkirjoja.
- Kaikki kielet ja kaikenlainen aineisto liikkuu, kertoo kirjastonhoitaja Ilkka Manninen. Niitä lainaavat päiväkodit, koulut ja muut vastaavat ryhmät, mutta valtaosa lainoista on äidinkielenään kieltä puhuvia vanhempia tai lapsia.