Lähdemme nyt tutustumaan Hengityshalvausyksikköön Kaskenlinnan sairaalaan. Millaisia potilaita täällä hoidetaan? Entä millainen työyhteisö yksikössä työskentelee?

Henkilökunnan tulee osata myös käyttää ja huoltaa yksikön teknisiä laitteita. Hengityskone voi mennä epäkuntoon, jolloin potilasta ventiloidaan hengityspalkeen avulla.

Rutiinit ovat tällä osastolla erityisen tärkeitä. Niillä luodaan tiuravallisuudentunnetta hengityskoneessa oleville potilaille.

– Kun potilas tulee hoitoon, hänen kanssaan keskustellaan mieltymyksistä ja toiveista hoidon suhteen Tiedot kerätään yhteen ja ne säilyvät, vaikka henkilökunta vaihtuisikin. Näin tehdään, koska potilaan puhekyvyn hävitessä pelkkien eleiden ja ilmeiden tulkitseminen olisi hankalaa, kertovat yksikössä työskentelevät.

Osaston potilailla voi olla ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi), joka aiheuttaa tahdonalaisen lihaksiston hermosolujen tuhoutumisen, tai jokin muu hengityselimistön toimimattomuuteen johtava sairaus. Taustalla voi olla myös mm. tapaturman aiheuttama vaikea selkäydinvaurio, joka aiheuttaa sen, ettei potilas pysty hengittämään vaan tarvitsee hengityskoneen apua.

Yksikön huoneisiin on asennettu kamera- ja äänivalvonta. Hengityskonehoidossa olevat potilaat ovat aina hoitajan silmin nähtävissä tai korvin kuultavissa. Potilaalle on tärkeä tietää, että apua on saatavilla milloin tahansa.

Noin vuosi sitten yksikössä alettiin hoitaa myös hengitysvajepotilaiden saattohoitoa.
- Vaikka kouluttauduimme muutokseen, mielessä pyöri uhkakuvia siitä huolimatta, osastonhoitaja Satu Laine kertoo.

Saattohoitotyö vaatii työntekijältä heittäytymistä ja uskallusta mennä potilaan ja omaisten lähelle, perhe ja omaiset tulee kohdata kunnioittavasti tilanteessa, jossa he ovat hyvästelemässä rakastaan.
- Kaikki kuitenkin on mennyt hyvin. Ehkä se kertoo myös yksikön työntekijöiden joustavuudesta ja rohkeudestakin, Laine kiittelee.

Yksikössä on myös intervallipaikka ja kuntouttavaa toimintaa. Osastolla työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja 13 lähihoitajaa. Osastonhoitaja jakaa työt toisen osaston kanssa.

Hyvä hoito ja henkilökunnan jaksaminen eivät sulje toisiaan pois

Osastolla ei varsinaisesti ole sairaanhoitajien ja lähihoitajien töitä. Kaikkien ei ole pakko tehdä yövuoroja ja osa tekee myös osa-aikaista työtä. Osaamistaan voi hyödyntää ja siihen kannustetaan.

Neljän päivän systemaattinen perehdytys uudelle työntekijälle on tärkeä apu.  Myös koulutukset ja kehittämispäivät ovat tärkeitä osaamisen kannalta.

– Puhumme asiat heti selväksi, ettei mikään epäselvyys jää vaivaamaan. Myös tiimihenkeä kehitetään koko ajan. Ja totta kai meillä on hyvä esimies. Sitä ei voi liikaa korostaa. Hän on laittanut meidät hyvällä tavalla ruotuun, kaikki toteavat yhdessä.

Esimies Satu Laine kiittelee yksikön henkilökunnan sitoutumista itse laatimiinsa periaatteisiin ja sääntöihin.
– Potilaiden hyvä hoito ja henkilökunnan jaksaminen eivät sulje toisiaan pois, ihan päinvastoin. Kun työntekijät tietävät olevansa arvostettuja ja hyväksyttyjä omassa työyhteisössään, lopputulos ei voi olla huono, hän sanoo.

Ulkoilua, teatterissa käyntejä, retkiä..

Hengityshalvauspotilaiden hoitotyöstä voi olla vääränlaisia käsityksiä.

– Emme istu ja ihmettele potilaiden vieressä vaan teemme vastaavia perushoidon toimenpiteitä, pesemme, puemme jne. kuin muillakin sairaalan osastoilla.

Potilaiden kanssa on vierailtu esimerkiksi ristiäisissä ja kesäteatterissa. Hengityskone on varsin pienikokoinen ja helppo sijoittaa pyörätuolin selkänojan taakse. Hengityskoneen akun kesto rajaa poissaoloajan n. 8 tuntiin. Toisaalta akun pystyy lataamaan autossa, mikä helpottaa vierailuja.

   

Kuvassa vasemmalta lähihoitajat Anne Hämäläinen, Tara Bergman, Heli Salomäki ja Hanna Gjersvål.