13.07.2016
Suurin osa Turun päiväkodeista on jo suljettu kesälomien ajaksi, mutta Kerttulin päiväkodissa käy poikkeuksellisen kova vilske. Päiväkotiin on sijoitettu näin kesäaikana lähes 120 lasta päiväkodeista eri puolelta Turkua. Tapasimme lastenhoitaja Marianne Snällströmin, joka paimentaa lapsia 22 vuoden kokemuksella.
Turun tekijät -juttusarjassa peruskoulunsa juuri päättäneet Axel ja Jusa tapaavat Turun kaupungin työntekijöitä ja kirjoittavat heidän arjestaan. Työn tuloksia voi seurata myös somessa tunnuksella #turuntekijät.
Miten kesä eroaa päiväkodissa muista vuodenajoista, lastenhoitaja Marianne Snällström?
– Monet päiväkodit ovat heinäkuun kiinni, joten päiväkoteja yhdistellään. Meidänkin päiväkodissa on tällä hetkellä lapsia seitsemästä eri päiväkodista, joten on paljon vieraita lapsia – ja vieraita aikuisia.
Entä miten turkulaiset päiväkodit eroavat toisistaan?
– Ne ovat kooltaan hyvin erilaisia. Tätä ennen olin päiväkodissa, jossa oli vain kolme ryhmää, kun taas täällä on kymmenen. Myös sijainti vaikuttaa. Täältä pääsee helposti kävellen seikkailupuistoon, kirjastoon tai vaikka torille. Ennen olin päiväkodissa, josta pääsi helposti metsään ja sitä pystyi hyödyntämään.
Mikä työssäsi on vaikeinta?
– Välillä oman arjen haasteet ja kiire ovat työni vaikea puoli. Työ ei ole lainkaan vaikeaa, kun on hyvä työtiimi, mukavat perheet ja positiivinen asenne. Itse asiassa, yksi hankalimmista asioista työssäni on löytää nimikoimattomille vaatteille omistajansa!
Miten erityislapset otetaan huomioon?
– Erityislapset otetaan huomioon kunkin tilanteen ja lapsen vaatimalla tavalla. Meillä on täällä erityisryhmä, jossa on vähemmän lapsia ja enemmän aikuisia.
Miten kuvailisit työpäiviäsi?
– Työ on todella vaihtelevaa. Meillä on monenmoista toimintaa, ulkoilua, ruokailua ja muuten lasten kanssa olemista. Keskustellaan mukavia – päivittäin saa nauraa lasten hauskoille jutuille. Erikoisempiakin tempauksia on: pidimme esimerkiksi eskaria yhden perjantain ja lauantain välisen yön.
Mitä ovat urasi palkitsevimmat hetket?
– Niitä tulee päivittäin. Kun lapsi oppii vaikka laittamaan kengät jalkaan tai vetoketjun kiinni. Talvella on hienoa nähdä, kun lapset oppivat luistelemaan. Joulukuussa Kupittaan madolla pysytään hädin tuskin pystyssä, ja kehitystä alkaa tulla viimeistään helmikuun aikoihin. Vanhempien kiitos on myös palkitsevaa.
Mikä on lempileikkisi lasten kanssa?
– Meillä on roolileikkiviikkoja, jolloin koko viikko leikitään erilaisia roolileikkejä. On kauppaa, kahvilaa, kampaamoa ja niin edelleen. Ne on aika kivoja. Lapset pukeutuvat kotona teeman mukaisesti.
Meneekö lapsiin koskaan hermot?
– Totta kai joskus menee, mutta työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Mikään taito ei kehity hetkessä. Se vaatii monta epäonnistumista. Ei täällä koskaan tarvitse riehua tai suuttua, koska lapset ovat fiksuja, kun asiat käy läpi rauhassa.
Paljonko peset käsiä päivittäin?
– Todella paljon; ei sata kertaa päivässä varmaan kovin kaukana ole. Ja usein pestään lasten kanssa yhdessä.
Entä mikä on vaikein vaate pukea lapselle?
– Yritämme opettaa lapsia pukemaan itse, mutta kyllä kurahousut ovat välillä vaikeat.
Teksti: Jusa Lehtimäki
Asiasanat: