Ministeri Rehula muistutti, että ei tule olemaan yhtä päivää, jolloin sote olisi valmis, vaan kehittämistyö kestää pitkään.
- Muutos tulee tarvitsemaan todennäköisesti yhden sukupolven. Mutta me tarvitsemme päivämäärän (1.1.2019), johon mennessä tarvittava perusta pitäisi olla valmis. Varsinaisesti olemme lähempänä sotea vasta siinä vaiheessa, kun sosiaalityöntekijät ja lääkärit alkavat puhua asiakkaista ja potilaista samalla kielellä, Rehula konkretisoi.
Rehula kiteytti sote-uudistuksen kahteen ydinasiaan. Uudessa mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu yhteen.
- Lisäksi olemme rakentamassa palvelujärjestelmää, joka on irti kuntarajoista. Jos vuonna 2019 yhdenkään kaupungin budjetissa on laskettu yksikin euro nykyisiin sote-menoihin, jotain tämän uudistuksen rakentamisessa on mennyt pieleen. Nyt rakennetaan mallia, joissa ihminen on integraation keskiössä ja palvelut pitää rakentaa sen mukaan.
Digitalisaation merkitystä ei voida edes ennustaa
Rehula muistuttaa, että sote-uudistuksen yksi kulmakivistä on tiedon liikkuminen paikasta toiseen.
- Elämme vuotta 2016 ja edelleen joissakin paikoissa potilastiedot liikkuvat faksilla paikasta toiseen. Meillä on tilanteita, joissa ambulanssi vie potilaan ensin aluesairaalaan ja kun matka jatkuu yliopistosairaalaan, lyödään mappi potilaan kainaloon ja matka jatkuu, Rehula muistuttaa.
Ministerin mukaan Suomessa ollaan jo lähellä sitä tilannetta, että eri tietojärjestelmät voisivat keskustella keskenään. Esimerkiksi Omakanta.fi –palvelu tarjoaa pintaraapaisun siitä, mitä digitalisaatio tulevaisuudessa voi suomalaisille tarjota.
- Voimme ennustaa palvelutarpeen seuraaville vuosikymmenille. Se voidaan helposti laskea. Mutta sitä on mahdotonta ennustaa, miten digitalisaatio tulee mullistamaan koko sosiaali– ja terveydenhuollon.
Asiakas palvelujen lähtökohdaksi, maakunnasta tulee vahva isäntä
Maakunta vastaa jatkossa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhteen sovitettuja ja ne toteutetaan lähellä ihmistä, väestön tarpeiden mukaan.
- Uudistus tehdään, jotta saamme sujuvammat palvelut, hyvinvoivat ihmiset, talouden kuntoon ja turvaamme ammattilaisten riittävyyden. Kestävyysvaje supistuu vuoden 2029 loppuun mennessä 3 mrd. euroa. Sen avulla turvaamme sote-palvelut tulevaisuudessa, Rehula luetteli.
Sote-uudistuksen lakipaketti on vuodenvaihteeseen saakka lausuntokierroksella. Rehula kannusti kaikkia antamaan palautetta lakipaketista, vaikka sitä ei olisi erikseen pyydetty.
- Lupaan henkilökohtaisesti lukea jokaisen viestin, jonka lakipaketista lähetätte. Jokainen saa antaa henkilökohtaisen mielipiteen, mutta toivon silti, että Varsinais-Suomi antaisi myös yhteisen viestin. Ihmisiä, sote-palvelujen käyttäjiä, pitää myös kuulla.
Rehula totesi myös, että Varsinais-Suomessa on tekemisen meininki. Lisäksi hän kiitteli muutosjohtaja Antti Parpoa siitä avoimesta keskustelusta, joita poliittisten päättäjien kanssa on käyty.