Vuoteen 2020 mennessä kaikkien julkisen sektorin verkkopalveluiden täytyy olla saavutettavia, myös vanhojen palvelujen. Lisäksi saavutettavuuteen liittyvät vaatimukset tulevat koskemaan esimerkiksi intranettejä ja mobiilisovelluksia. Mitä tämä tarkoittaa?

Saavutettavuus, esteettömyys eli accessibility

Esteettömyys = kaikille sopiva suunnittelu, sovellus tai palvelu 

  • Esteettömyyslainsäädäntöä on mm. Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa, Australiassa ja Norjassa, jossa jopa kolmannen osapuolen (esim. Youtube) verkkosivuston osiot pitää olla saavutettavissa.
  • EU-direktiivi valmisteilla. (nk. saavutettavuusdirektiivi), joka pohjautuu WCAG 2.0 -esteettömyysstandardiin.
  • Jos käyttöliittymä on vaikeakäyttöinen, niin se on käytännössä esteellinen.
  • Linkki saavutettavuuden tarkistuslistaan (pdf-tiedosto)

Se tarkoittaa ainakin useita työtunteja ja saavutettavuusasioiden opiskelua. Kyseessä ei ole vain teknisten ominaisuuksien parantelu, sillä koneellisilla työkaluilla tavoitetaan noin 15% kaikista esteettömyysongelmista.

Koneellisesti on helppo löytää esimerkiksi puutteet tekstivastineissa (esim. kuvat), mutta työkaluilla ei voida testata monimutkaisempia vaikkapa näppäimistön käyttöön tai helppokäyttöisyyteen liittyviä ongelmia.

Autenttiset testaajat antavat parhaan testituloksen, joka perustuu manuaaliseen testaukseen erilaisilla ruudunlukuohjelmilla. Teknisen toteutuksen ohella huomioidaan kognitiivinen saavutettavuus, joka on yhtä kuin helppokäyttöisyys.

”Montako sokeaa meillä Suomessa on?”

Kysymys on tuttu saavutettavuusasiantuntijalle. Lisäksi ihmetellään ääneen, että onko meidän tosiaan huomioitava näin pienen joukon tarpeet?

Saavutettavuuden huomioimisessa ei kuitenkaan ole kyse vain näkövammaisista, vaan myös henkilöistä, joilla on motorisia toimintarajoitteita, kognitiivisia häiriöitä, oppimisvaikeuksia, lukihäiriötä ja iän mukanaan tuomia lukemisen ja hahmottamisen vaikeuksia.

– Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa saavutettavasta verkkopalvelusta on hyötyä. Esimerkiksi silloin, kun hiiri hajoaa ja tietokonetta pitää pystyä käyttämään näppäimistöltä. Tai jos aurinkoisena päivänä yrittää katsoa karttaa älypuhelimen ruudulta, niin hyvä kontrasti auttaa varmasti, esteettömyystestaukseen erikoistuneen Annanpuran asiantuntija Kimmo Sääskilahti kertoo.

Kunnilla on paljon töitä edessä

14 kunnan verkkosivuston testauksessa havaittiin paljon puutteita esteettömyysasioissa. Annanpuran tekemä testi havahdutti huomaamaan, että EU:n asettama saavutettavuusdirektiivi astuu voimaan näillä näkymin vuonna 2017 ja että sehän on ihan pian.

Verkkopalvelutoimittajan olisi hyvä ottaa saavutettavuus huomioon silloinkin, kun asiakas ei erikseen osaa sellaista tilata.

Kimmo Sääskilahti

– Kokemuksemme mukaan paras toimintamalli on, että jo tarjouspyyntövaiheessa huomioidaan, että palvelun tulee olla saavutettava ja täyttää direktiivi. Hankintalain lisäpykälä saavutettavuudesta on tulossa. Pitää myös varmistaa, että toimittaja ymmärtää mitä saavutettavuudella tarkoitetaan. Monesti käy kuitenkin niin, ettei tätä ole ymmärretty ja ongelmia korjaillaan jälkikäteen, Sääskilahti kertoo.

– Verkkopalvelutoimittajan olisi hyvä ottaa saavutettavuus huomioon silloinkin, kun asiakas ei erikseen osaa sellaista tilata.

Saavutettavuuden huomiointi parantaa kaikkien käyttökokemusta

Saavutettava palvelu on usein helppokäyttöinen ja helppokäyttöinen käyttöliittymä on varmasti myös mielellään käytetty palvelu. Kunnan tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin mahdollisimman monia.

Käyttöliittymän saavutettava toteutus ei tule sen kalliimmaksi, kun valinta tehdään alusta lähtien. 

– Käyttöliittymän saavutettava toteutus ei tule sen kalliimmaksi, kun valinta tehdään alusta lähtien. Tavoitteena kannattaa pitää sitä, että palvelu olisi jo julkaistaessa saavutettava. Lisäksi olisi hyvä, että jokaisessa organisaatiossa joku innostuisi esteettömyysasiasta, ja olisi valmis testaamaan ja jakamaan asiantuntemusta niin hankintojen yhteydessä kuin itse kehitysvaiheessa, Sääskilahti opastaa.

– Hienoa, että Turku oli saavutettavuusasiassa aloitteellinen ja näki tarpeen opetella esteettömyysasioita jo etukäteen. Laki tulee voimaan vuonna 2017.

Esteettömyyttä erityisryhmille – käytettävyyttä kaikille

Kun esteettömyyttä parannetaan, niin käyttökokemus paranee kaikkien kannalta. Ajatuksena on, että sama palvelu voi mukautua kaikkien tarpeeseen. WHO:n arvion mukaan 15% maailman väestöstä kuuluu erityisryhmiin.

Verkossa vammainen voi olla tasavertaisena muiden joukossa. 

Sähköisten palveluiden saavutettavuus on tärkeää, kun puhelinpalvelua vähennetään edelleen. Tavoitteena on, että yhä useampi pystyisi asioimaan kunnan kanssa sähköisiä palveluita hyödyntämällä. Kodin ulkopuolella liikkuminen on monelle vammaiselle ja vanhukselle hankalaa, joten sähköisiin palveluihin satsaaminen kannattaa.

– Verkossa vammainen voi myös olla tasavertaisena muiden joukossa. Tämä on vammaiselle positiivinen kokemus. Lisäksi kunta voi kohdentaa kuljetusresursseja muuhun, kun asiointi onnistuu sähköisesti eli tästäkin syntyy säästöjä, Sääskilahti vinkkaa.